Pekoni ja porkkana

Ensi joulun ehdoton

2012-02-09T08:57:00.000+02:00

Näitä tuli ostettua vasta joulun jälkeisestä joulukonvehtialennusmyynnistä, mutta ensi jouluksi ostan ehdottomasti uudestaan. Kerrankin jotain valikoimaan perinteisille Pandan juhlapöydänkonvehdeille. Valkosuklaan ystävänä olisin toki toivonut, että valikoimaa olisi ollut vieläkin enemmän kolmen erilaisen konvehdin sijaan, mutta näihin tyytyminen ja näillä mennään. Toivottavasti tämä nyt ei vaan ollut taas joku yhden vuoden kausimaku.

Valkosuklaata ja vadelmia, kahta en vaihda

2012-02-07T08:31:00.000+02:00

Tätäkin reseptiä on tullut kokeiltua jo aiemmin, mutta jäänyt taas tiedostonmutkaan pyörimään :) Vannoutuneena valkosuklaan (ja oikeastaan vadelmankin) ystävänä kokeilen melkein mitä vain mihin sitä voi sekaan heittää, mutta tästä ei kyllä tullut uutta suosikkiani. Laitan aina valmiiksi valkosuklaata enemmän kuin ohjeessa neuvotaan, mutta silti en maistanut sitä yhtään läpi. Helppoa taas kuitenkin kuin heinän teko, joten kehotan kokeilemaan. Ja ohjehan tällä kertaa lainattu Katariinan keittiöstä.

Valkosuklaa-vadelmapiiras

2 kananmunaa
3/4 dl sokeria
2 dl maitoa
125 g pullomargariinia
3½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
100 g valkosuklaata rouhittuna

Pinnalle:
n. 100 g vadelmia

Sekoita kananmunat ja sokeri keskenään puuhaarukalla. Lisää maito, pullomargariini ja suklaarouhe. Sekoita tasaiseksi. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe keskenään ja sekoita nopeasti joukkoon, ettei taikina sitkisty. Kaada voideltuun piirasvuokaan (halk. 27 cm). Ripottele vadelmat pinnalle. Paista +200 asteessa n. 25 minuuttia. (Siivilöi jäähtyneen pullan pinnalle tomusokeria.)

Mainostusta, mainostusta

2012-02-05T12:45:00.000+02:00

Parhaan ystäväni vihdoin ja viimein painostuksestani aloittama blogi. Käykääs tsekkaamassa:

Mätki ja muotoile!: Pakkaspäivän lämmöksi

Jouluaaton makea

2012-01-11T09:21:00.002+02:00

Tulihan se talvi sieltä kuitenkin ja minä sulkeudun peitteen alle odottamaan kevättä.. Tai sulkeutuisin jos voisin :) Inhoan kylmyyttä, koleutta ja palelemista. Olen paljon virkeämpi ja mukavampi lämpimällä säällä. Sitä odotellessa.

Jouluna ei vielä ollut talvi (vaikka se olisi ainoa ajankohta jolloin se saisi olla) ja vaikka joululeivonnaisia tuli tietysti tehtyä, en jaksa päivitellä tänne perustorttujen ja kaupan taikinasta väännettyjen piparien tekoa. Yleensä teen piparitaikinan itse, mutta tänä vuonna päätin etten jaksa nähdä yhtään enempää vaivaa minkään eteen kuin on pakko. No, jouluaaton makea tuli kuitenkin väännettyä itse (tai no, mutsin kanssa, mutta minä toimin työnjohtajana :D) ja se on Hellapoliisilta. Ja oli muuten hyvää!

Päärynä-Daim-piiras

n. 10 annosta

POHJA:

150 g voita tai margariinia

1 dl sokeria

1 muna

2 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

½ tl kanelia TAI ½ dl kookoshiutaleita

TÄYTE:

1 pieni prk säilykepäärynöitä

n. 2 dl vaniljakastikejauhetta tai vaniljakreemijauhetta

2 dl päärynäpurkin lientä tai päärynämehua

2 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

1 iso (56 g) Daim-suklaapatukka

PINNALLE:

½ Daim-suklaapatukka rouhittuna

Vatkaa rasva ja sokeri kuohkeaksi. Lisää muna hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Painele taikina halkaisijaltaan n. 24 cm piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista 200 asteessa n. 10 min. Levitä pinnalle valutetut päärynät puolikkaina tai paloiteltuina. Sekoita vaniljakastikkeen joukkoon päärynämehu, vaniljakastikejauhe ja rouhittu Daim-suklaapatukka. Kaada seos piiraspohjan päälle ja jatka kypsentämistä 175-200 asteessa n. ½ tuntia. Tuoreena piirastäyte on valuvaa. Jos haluat, että piiras on kunnolla hyytynyt, tarjoa se jääkaappikylmänä vasta seuraavana päivänä.

Ei niin lennokas Uuden Vuoden kickstart!

2012-01-02T21:21:00.000+02:00

Jos nyt viimein rikkoisi tämän radiohiljaisuuden ja lopettaisi tällaiset lupaa pyytämättä napatut joululomat :) Oikeasti teki kyllä hyvääkin viettää kuukauden päivät tekemättä oikeastaan mitään järkevää - yhden tentin kävin aikani kuluksi vetäsemässä ja se oli sit siinä. Uusi vuosikaan ei lähde blogin osalta kovin lennokkaasti liikkeelle, lämpimät leivät nyt on aika vanhaa kauraa - ja juuri siksi aina niin pirun hyviä!

Porkkanan lämpimät leivät

9 kpl

9 viipaletta vaaleaa paahtoleipää

sinappia

9 kinkkusiivua

9 ananasrengasta

(basilikaa maun mukaan tai muita mausteita)

juustoraastetta

Voitele paahtoleivät sinapilla. Lado päälle kinkkusiivut, ananasrenkaat, (basilika tai muut mausteet) ja juustoraaste. Paista 200 asteessa n. 20 min tai kunnes juusto on sulaa ja saanut hieman väriä.

Ja aina parempaa Uutta Vuotta 2012 kaikille!

Isänpäivää ja aikaisempia testauksia

2011-11-14T21:59:00.001+02:00

Eilen tein isänpäivän kunniaksi Pekonin pyynnöstä joulutorttuja, jotka ovat sen suurta herkkua. Yöh, sanon minä itse, mutta se nyt tuskin tulee yhtään minua tuntevalle tai yhtään tätä blogia lukevalle yllätyksenä. Koska en hulluimmissa haaveissanikaan jaksa alkaa itse vääntämään voitaikinaa, teen tortut valmistaikinasta, eikä niissä sen kummempaa päiviteltävää siis ole.

Sen sijaan päivitän jo jonkin aikaa sitten testaamani Pätkiskakun Hellapoliisilta. Kakku vaikutti houkuttelevalta, mutta ei kuitenkaan muodostunut omaksi uudeksi lempparikseni. Pekoni tykkäsi kyllä kovin.

Kakun valmistuksessakin tuli pieniä kämmejä ja mutkia matkaan. Ensinnäkin uunini teki tepposet, ja kun nappasin kakun tunnin kuluttua uunista ulos, oli se keskeltä vielä aivan löysää. Lisäksi toinen kämmi oli täysin omani: kuorrute näytti minusta aina vain liian paksulle, kunnes se sitten näytti yllättäen liian löysälle.

Pätkiskakku

n. 10 annosta

2 munaa

3 dl sokeria

5 dl vehnäjauhoja

1 ½ tl leivinjauhetta

2 tl vaniljasokeria

½ dl kaakaojauhetta

200 g sulatettua margariinia tai voita

140 g Mini Bites Pätkiksiä

1 ½ dl maitoa

PINNALLE:

300 g kaakaotomusokeria

4 - 6 rkl vettä

piparminttuaromia vähin erin lisättynä

koristerakeita

Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sulatettu margariini tai voi. Silppua Pätkikset ja lisää ne taikinaan yhdessä maidon kanssa. Kaada taikina hieman reilun litran vetoiseen, voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Paista 150 asteessa n. tunti. Sekoita kaakaotomusokerin joukkoon vettä, kunnes saat sopivan sakean, mutta levittyvän tahnan. Mausta piparminttuaromilla. Valuta kuorrute kakun pinnalle. Ripottele pinnalle koristerakeita.

Kuten kuvasta näkyy, löysäksi meni ;)

Ja hyviä myöhästyneitä isänpäiviä kaikille onnittelun ansaitseville :)

Sekaleipää

2011-11-11T12:18:00.000+02:00

Tätä reseptiä tuli testattua jo aikoja sitten, mutta on vain jäänyt pyörimään tietokoneen kätköihin. Päivitetään nyt kuitenkin tänne pois pyörimästä :) Alkuperäinen resepti Kirsin keittiöstä.

Sekaleipä

½ pss kuivahiivaa

4 - 5 dl vehnäjauhoja

2 rkl kauraleseitä

2 rkl ruisjauhoja

1 dl 4-viljan hiutaleita

suolaa

2 ½ dl vettä

4 rkl öljyä

Sekoita hiivan joukkoon osa vehnäjauhoista, kauraleseet, ruisjauhot, hiutaleet ja suola. Lisää vesi ja öljy. Sekoita taikinan joukkoon loput vehnäjauhot. Anna taikinan nousta n. ½ tuntia, taputtele leiväksi ja anna kohota vielä 15 min. Kostuta pinta vedellä ennen paistamista. Paista 200 asteessa n. 25 min.

Vaniljainen vadelma-mustikkapiiras

2011-10-17T14:29:00.001+03:00

Tämä tuli tehtyä samalla ohjeella tämän vaniljaisen vadelmapiiraan kanssa, korvasin vain puolet vadelmista mustikoilla. Hyvää se oli näinkin :)

Syysruokia...

2011-09-30T11:41:00.000+03:00

Syksyn tullen tekee mieli aina lämpöisiä keittoja. Minulla on vaikka kuinka monta ohjetta jo testattuna, mutta vauva-arjen pyörityksen keskellä en ole kerennyt niitä tänne päivittelemään. Mutta tässä nyt jokatapauksessa yksi omasta päästä viserretty...

Kanakeitto

4 annosta

vettä

2 kanaliemikuutiota

2-3 porkkanaa oman maun mukaan

1 sipuli

2 - 3 valkosipulinkynttä oman maun mukaan

1 paprika

5 - 6 perunaa

n. 500 g kypsää kanaa riivittynä

n. 10 mustapippuria

n. 10 maustepippuria

suolaa

Laita isoon kattilaan vettä kiehumaan ja sekoita siihen kanaliemikuutiot. Paloittele tai suikaloi porkkanat, laita kattilaan ja anna kiehua hetken. Pilko sipulit pieneksi ja lisää kattilaan. Suikaloi paprika ja kuori sekä paloittele perunat ja lisää kattilaan. Lisää riivityt kananpalat (osta kaupasta esim. valmiiksi paistettu kana, riivi siitä osa keittoon ja pakasta loput myöhempää käyttöä varten). Mausta ja anna kiehua kunnes perunat ovat kypsiä.

Maailmankaikkeuden helpoin suklaamousse

2011-09-22T11:25:00.001+03:00

...Tai ei nyt ihan mousse, mutta himputin hyvä jälkiruoka kuitenkin. Alunperin tämä on täytekakun täyte, mutta kaverini vinkkasi idean, että tätähän voi syödä ihan tällaisenaankin. Ja voi pojat totisesti tuli muuten syötyäkin! Mousse on parasta hetken jääkaapissa viilenneenä, mutta menee suoraan valmistuksesta suuhunkin. Hyvä vierasvara, kun jotain pitää saada väännettyä viidessä minuutissa.

Suklaamousse

2½ dl vispikermaa

500 g maitorahkaa

200 g taloussuklaata

vaniljasokeria maun mukaan

Vatkaa vispikerma kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon maitorahka sekä esim. mikrossa sulatettu suklaa. Sekoita tasaiseksi. Lisää vaniljasokeria maun mukaan.

Peruspullia...

2011-09-19T07:08:00.001+03:00

Viikonloppuna tuli väkerrettyä lihapullia ja huomasin, etten ole niiden ohjetta tänne koskaan laittanut. Joten tällä ohjeella siis meillä tehdään perinteisiä peruspullia...

Lihapullat

4 annosta

400 g paistijauhelihaa

1 dl korppujauhoja

1 dl kuohukermaa

1 dl vettä

1 kananmuna

1 sipuli tai 1 pss sipulikeittoaineksia

1 tl suolaa

1 tl oreganoa

1/4 tl maustepippuria

Sekoita korppujauhot kerma-veteen ja anna turvota n. 5 min. Lisää muna, hienonnettu ja kevyesti ruskistettu sipuli tai sipulikeittoainekset, mausteet ja jauheliha. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Muotoile pyöryköitä kostutetuin käsin. Paista pullat pannulla kypsiksi ja siirrä uuniin lämpimään odottamaan muidenkin pullien valmistumista. Tarjoa perunamuusin kanssa.

Polly Summer berries

2011-09-07T09:21:00.001+03:00

Olen nuoresta asti ollut vannoutunut Polly-fani (jota kyllä hieman vavisutti ärsyttävääkin ärsyttävämpi mainos - Polly, mmm, ai kun hyvää, Polly, mmm, ai kun hyvää...), joten meinasin hyppiä tasajalkaa, kun näin kaupassa Polly-uutuuden, Summer berriesin. Heti kokeiluun.

Söin namut jo muutama päivä sitten ja muodostin niistä omat mielipiteeni, mutta tänä aamuna intouduin hieman googlettelemaan kyseistä tuotetta ja häh - minä kuvittelin pakkauksessa olevien tumma suklaisen ja maitosuklaisen olevan ihan peruspollyja, mutta niissä onkin mansikan maku??? Ainakaan minä en huomannut niitä suuhuni viskoessani. Kenties omat makunystyräni eivät ole niin valikoituneet, että tällaista asiaa huomaisivat tai sitten söin niitä pikkasen liian kiireellä :D Noh, ostakaa itse ja maistakaa.

Pussissa on myös (siis näiden EI PERINTEISTEN tumman suklaan ja maitosuklaan lisäksi) valkosuklaakuorrutteisia Pollyja sekä vaaleanpunaisia Pollyja. Valkosuklaassa on näköjään metsämansikan maku, jota sitäkään minä en tunnistanut, jäin vain kaipaamaan voimakkaampaa valkosuklaan makua. Jos pureskelet valkosuklaisen Pollyn, et maista mitään, mutta imeskelemällä saa makua suuhun jonkun verran. Ei riitä minulle, minun pitää saada puremallakin sama maku! Vaaleanpunaisista tykkäsin enemmän, niissä maistoin jopa marjan maun. Mytta yllättäen huomaan googlettaessani, että sekä valkoinen että pinkki Polly ovat maultaan valkosuklainen metsämansikka. En olisi uskonut!

Yleisesti ottaen pussi oli jonkinasteinen pettymys - ei huono, mutta odotin innoissani enemmän. Sivustolla lukee limited edition, joten jos tahdot maistaa niin äkkiä kauppaan! Tosin moni tämänhetken karkkihyllyn vakiovarustuksesta on aikanaan ollut limited edition, joten en pitäisi kauheaa huolta. Enkä siitäkään jos nämä eivät tulleet jäädäkseen, aion jatkossa turvautua makeannälkäisenä peruspollyihin.

Pekonin töihinpaluu

2011-08-29T13:48:00.002+03:00

Niin ne vaan menee kesälomat ja isyysvapaat sellaista vauhtia, että ennen kuin kerkesin edes huomata, olen pienen Tessan kanssa päivisin yksin. Olihan tuossa hieman totuttelemmista, sillä Pekoni oli yhteensä kotona reilut 7 viikkoa ja kerkesin jo tottua siihen, että tässä tätä likkaa hoidetaan aina porukalla. Mutta niin se vain loppu sekin lysti.

Olin jo tarpeeksi poikki reilun kahden kuukauden huonojen yöunien (ensin helteet + hehtaarimaha, sitten ihanaa koliikkihuutoa neljä tuntia illassaan), nimiäistarjoilujen ja kaikkien muiden hässäköiden kanssa, joten en jaksanut kummoisia leivoskella Pekonin töihinpaluunviemisiksi. Joten kaivelin reseptikätköjäni ja keittokirjojani periaatteella "mahdollisimman vähän vaivaa ja aikaa" ja tällaisia siitä sitten valmistui.

Kakusta unohdin kaiken tohinan keskellä ottaa kuvan, mutta voin todeta, että herkulliselta se näytti ja oli kuulemma kestänyt pöydässä varttitunnin ja kadonnut :D Pikkuleivät tekivät myös hyvin kauppansa. Niihin voi laittaa muunkin laista suklaata, minä ajattelin kokeilla näitä kahta. Daimkuulat paistoin ensin ja tein niistä hieman isompia, toisiin kuuliin pienensin hieman kokoa, joten niitä tuli enemmän. Kuitenkaan ei minulta ihan tuota 50 kappaletta tullut, kenties olisi pitänyt vielä hieman pienentää :) Olen kirjoittanut murotaikinan ohjeen vain yllä olevaan, mutta se siis riittää myös alla oleviin suklaakuuliin, eli yhteensä n. 50 suklaakuulaan. Suklaakuulien ohje on vanhasta Pikkuleipien ja kakkujen parhaita-kirjasta, kakun ohje on Pirkalta.

Daimsuklaakuulat

n. 25 kpl

MUROTAIKINA:

200 g voita tai margariinia

3/4 - 1 dl tomusokeria tai hienoasokeria (käytin tomua)

3 3/4 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

Käytä näihin vain ½ yllä olevasta taikinasta! Sekoita ainekset nopeasti leivinpöydällä tai kulhossa notkeaksi taikinaksi. Voit jo tässä vaiheessa lisätä suklaan. Jos taikina on pehmeää, anna sen seistä hetki viileässä.

MAUSTEEKSI:

50 - 100 g Marabou Daim-suklaata (laitoin 100 g)

Yhdistä suklaa murotaikinaan. Muotoile taikina rullaksi, jaa rulla osiin ja pyörittele palloiksi. Nostele pallot leivinpaperoidulle pellille. Paista vähintään 150 asteessa 15 - 20 min.

Appelsiini-krokanttisuklaakuulat

n. 25 kpl

MUROTAIKINA:

½ yllä olevasta murotaikinasta

MAUSTEEKSI:

50 - 100 g Marabou Appelsiini-krokanttisuklaata (laitoin 100 g)

Valmista kuten yllä.

Suklaa-vadelmakakku

10 - 12 palaa

10 kpl (130 g) digestive-keksejä

50 g margariinia tai voita huoneenlämpöisenä

1 rkl kaakaojauhetta

1 rkl sokeria

PÄÄLLE:

3 liivatelehteä

240 g tummaa suklaata rouhittuna

3 dl vispikermaa

2 rkl maitoa

1 kananmuna

1 rkl konjakkia

3 dl pakastevadelmia

Pane keksit muovipussiin ja nuiji ne muruiksi. Siirrä keksimurut kulhoon. Hiero murujen joukkoon rasva, kaakaojauhe ja sokeri. Taputtele seos halkaisijaltaan 25 cm irtopohjavuoan pohjalle. Pane liivatelehdet viideksi minuutiksi kulholliseen kylmää vettä. Kuumenna kattilassa vettä kiehuvaksi. Pane kattilan päälle kulho ja siihen suklaa. Sulata suklaa lämpimässä vesihauteessa. Vispaa kerma notkeaksi vaahdoksi. Kuumenna maitotilkka höyryäväksi mikrossa. Ota liivatelehdet vedestä ja puristele ne kuivaksi. Liuota liivatelehdet kuumaan maitoon. Sekoita liivate-maitoseos suklaan joukkoon. Lisää kananmuna ja konjakki. Sekoita hyvin. Sekoita suklaaseokseen lusikallinen kermavaahtoa. Sekoita tämän jälkeen koko suklaaseos kermavaahtoon. Jaa jäiset vadelmat kakkupohjalle. Levitä päälle täyte. Suojaa kakku tuorekelmulla ja nosta pakastimeen. Irrota jäätynyt kakku vuoasta tarjoilupäivän aamuna jääkaappiin sulamaan tai nosta se pakastimesta huoneenlämpöön tunti ennen tarjoilua.

Tessa Olivialle

2011-08-21T10:37:00.004+03:00

Meillä vietettiin pienen tulokkaan nimiäisiä lauantaina 13.8, jonne sitten kauhealla vauhdilla perjantai-iltana ja lauantaiaamuna koitin väkertää tarjottavia. Keksit ja kuivakakun sain onneksi tehtyä jo aiemmin sillä viikolla, mutta kyllä hommaa kuitenkin riitti. Leipominen on yllättävän vaikeaa kun on sellainen alta kaksikuukautinen koko ajan vieressä :) Kaikki tuli kuitenkin tehtyä ajallaan ja kehut olivat sen mukaisia, että taisi kaikki kelvata. Eikä kyllä mistään jäänyt kuin pienet röippeet jäljelle. Ainoa miinus, että omasta kamerasta loppui patterit juuri Aatamin aikaan, enkä siis saanut kaikista napattua kunnollista kuvaa. Joistakin yritin napsia illalla vielä kuvia, kun Pekoni kävi hakemassa lisää pattereita, mutta ne nyt on sellaisia jämäkuvia, joiden katseleminen ei houkuttele ketään kokeilemaan.

Vasemmalta lähtien Fantasiapikkuleivät, Tiikerikakku, Vadelmakakku, Vaahtokarkkeja, Välimeren vihannesjuustopiiras sekä Lihavoileipäkakku

Itse juhlista jäi kuitenkin kivoja muistoja ja kummitkin valittiin, vaikkei sitä kirkonkirjoissa kuulutetakaan :) Niin, ja tytöstä tuli siis Tessa Olivia, mikä varmaan jo otsakkeesta kävi selväksi. Tessaan päädyimme jo raskausaikana, sillä se oli yksi niistä harvoista nimistä joista molemmat pidimme todella paljon ja Olivian valitsimme, koska Pekoni on nimiltään T.O, joten koska tyttö oli jo T niin miksei sitten myös O?! :D Järjenjuoksumme on käsittämättömän upeaa ;D

Ja sitten niihin tarjottaviin...

Fantasiapikkuleivät

Mansikkamäen ohjeen mukaan. Minun koristeluni ei ole yhtä hienoa, mutta eikös se lasten juhlissa sovikkin teemaan, että tarjottavat näyttävät aivan lasten tekemiltä?! ;D

Tiikerikakun tein Seitsemän sortin leivonnaiset-kirjan ohjeen mukaan. Tästäkään ei parempaa kuvaa ole, mutta eiköhän kaikki tiedä miltä tämän kuuluu näyttää :D

Tiikerikakku

200 g margariinia tai voita

2 ½ dl sokeria

3 kananmunaa

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 dl kermaa tai maitoa (käytin kermaa)

MAUSTAMISEEN:

2 rkl kaakaojauhetta
1 rkl vaniljasokeria tai ½ - 1 sitruunan tai appelsiinin raastettu kuori (käytin vaniljasokeria)

Voitele ja jauhota n. 1 ½ litran kakkuvuoka. Vatkaa rasva ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen, joka lisäyksen jälkeen voimakkaasti sekoittaen. Lisää jauhot ja leivinjauhe sekä neste. Ota taikinasta n. 1/3 toiseen kulhoon ja sekoita siihen kaakaojauhe. Mausta loppu taikina vaniljasokerilla tai sitruksen kuoriraasteella. Levitä puolet vaaleasta taikinasta vuokaan, nostele sen päälle tumma taikina ja päälle loput vaaleasta taikinasta. Pistele taikinaa haarukalla nostellen, niin valmiissa kakussa näkyy paremmin marmorikuvio. Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla tunnin ajan.

Vadelmakakun, Välimeren vihannesjuustopiiraan sekä Lihavoileipäkakun ohjeet nappasin kaikki Seuran Juhlavuoden herkut-kirjasta. Kirjassa on kaikkia todella ihanan näköisiä tarjottavia ja meinasikin seurata runsaudenpula ja valinnanvaikeus. Vadelmakakkuun päädyin kuitenkin lopulta, sillä mansikka-aika on jo mennyt eikä Jyväskylästä ainakaan saanut enää kuin syksyn satoa, mutta vadelmat olivat parhaimmillaan. Ohjeessa neuvotaan käyttämään pakastevadelmia, mutta itse käytin kyllä tuoreita ja kyllä niistä tulikin herkullisia kun vadelmien mahtava maku pääsi kunnolla oikeuksiinsa. Kakku oli omasta mielestänikin todella herkullinen ja maukas, muttei liian yltiömakea. Hyvin teki kauppansa :) Parempaa kuvaa en valitettavasti kerennyt ottamaan, kuin mikä tuo juhlapöydän kuva tuolla ylhäällä on.

Vadelmakakku

20 annosta

POHJA:

2 munaa

½ dl sokeria

½ dl juoksevaa tai sulatettua margariinia

½ dl vehnäjauhoja

½ dl peruna- tai maissitärkkelysjauhoja

½ tl leivinjauhetta

TÄYTE:

8 liivatelehteä

kylmää vettä

250 g maitorahkaa

1 ½ dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

2 ½ dl vaahtoutuvaa vanilliinikastiketta

200 g (4 dl) pakastevadelmia

PÄÄLLE:

4 liivatelehteä

kylmää vettä

400 g (8 dl) pakastevadelmia

2 dl vettä

sokeria maun mukaan

KORISTEEKSI:

minttua tai sitruunamelissaa (laitoin kakun reunoille minttua)

Peitä irtoreunavuoan pohja leivinpaperilla. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää rasva ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita kaikki aineet varovasti nostelemalla tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina leivinpaperin päälle vuokaan. Paista pohjaa 175 asteen uuninlämmössä n. 15 min. Pane liivatelehdet kylmään veteen turpoamaan n. 5 minuutiksi. Mausta maitorahka sokerilla ja vaniljasokerilla. Vatkaa vanilliinikastike kovaksi vaahdoksi ja sekoita vaahto maitorahkan joukkoon. Sekoita sulaneet vadelmat muiden täyteaineiden joukkoon. Purista liivatelehdistä vesi pois. Kuumenna tilkka vettä ja liuota liivatelehdet siihen. Lisää liivate ohuena nauhana koko ajan hyvin sekoittaen muiden täyteaineiden joukkoon. Täytteen tulee olla huoneenlämpöistä, ettei liivate hyydy rihmoiksi sekoitusvaiheessa. Kaada täyte jäähtyneen pohjan päälle vuokaan. Anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti. Pane päälle tulevat liivatelehdet kylmään veteen turpoamaan n. 5 minuutiksi. Levitä kokonaiset pakastevadelmat kakun pinnalle. Mausta vesi maun mukaan sokerilla. Purista liivatelehdistä vesi pois. Kuumenna tilkka sokerilla maustettua vettä ja liuota liivatelehdet siihen. Lisää liivate lopun sokerilla maustetun veden joukkoon. Valuta liivateliuos varovasti vadelmien päälle. Anna kakun hyytyä seuraavaan päivään. Irrota vuoan reunat ja nosta kakku paperin ja lastan avulla tarjolle. Koristele kakku mintulla tai sitruunamelissalla.

Koska tein voileipäkakun kalan sijaan lihasta, tahdoin tehdä vielä jotain kasvishöskää :) ja päädyin tähän piirakkaan, jota kaikki kehuivat hyvänmakuiseksi. Itse en salaattijuuston vuoksi maistanut, ronkeli kun olen. Itselle tuli hieman kiire, sillä piirakan teko oli jäänyt lauantaiaamuun enkä ollut lukenut ohjetta tarpeeksi huolella etukäteen, joten en kerennyt keittelemään perunoita, vaan korvasin niiden osuuden taikinassa yhdellä kananmunalla. Piirakasta saisi siis varmasti ruokaisamman, jos nuo perunat olisivat mukana, mutta meni ilmankin eikä kukaan tiennyt mitään ;) Julkaisen reseptin kuitenkin kirjan ohjeen mukaisesti, perunoineen kaikkineen! Tästäkään en valitettavasti kerennyt ottaa kuin jämäkuvan, mutta laitetaan sen nyt vaikka sitten tänne.

Välimeren vihannes-juustopiiras

n. 20 annosta

TAIKINA:

125 g voita tai margariinia

3 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

ripaus mineraalisuolaa

1 tl kuivattua basilikaa

2 (200 g) keitettyä perunaa

½ - 1 dl kylmää vettä

TÄYTE:

1 purjosipuli

2 - 3 eriväristä pientä paprikaa

tilkka öljyä

200 g valutettuja salaattijuustokuutioita

2 ½ dl ruokakermaa (rasvaa enintään 7 %)

3 munaa

1 dl juustoraastetta

1 ruukullinen hienonnettua tuoretta basilikaa

ripaus mineraalisuolaa ja rouhittua mustapippuria

Sekoita keskenään pehmeä rasva ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe, mineraalisuola ja basilika. Kuori ja raasta perunat. Lisää perunaraaste muiden aineiden joukkoon. Lisää sen verran vett, että saat taikinasta sopivan kiinteää. Sekoita taikina tasaiseksi. Kauli tai taputtele taikina piirasvuoan pohjaan ja reunoille. Pane vuoka jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytteen. Halkaise, huuhdo ja suikaloi purjosipuli. Huuhdo ja halkaise paprikat. Poista niistä kanta sekä siemenet ja suikaloi paprikanpuolikkaat. Kuumenna öljy pinnoitetussa paistinpannussa. Lisää purjosipuli sekä paprikat ja hauduta niitä hetki, jotta ne hieman pehmenevät. Sekoita salaattijuustokuutiot vihannesten joukkoon ja anna seoksen vähän jäähtyä. Sekoita keskenään ruokakerma, munat ja juustoraaste. Mausta seos hienonnetulla basilikalla sekä maun mukaan mineraalisuolalla ja mustapippurilla. Sekoita munamaito muiden täyteaineiden joukkoon ja kaada täyte taikinan päälle vuokaan. Paista piirasta 175 asteen uuninlämmössä n. 45 min, kunnes täyte on keskeltäkin hyytynyt.

Voileipäkakun annoksen tein tuplana, ja se riitti parillekymmenelle vieraalle juuri ja juuri. Kaikki kehuivat todella maukkaaksi, itse en tiedä, sillä en ronkelina voileipäkakkuihin koske :) Kirjoitan nyt ohjeen kuitenkin yksinkertaisena (eli ei tuplattuna :D), kuten se kirjassa lukee.

Lihavoileipäkakku

20 annosta

15 suurta viipaletta grahampaahtoleipää

KOSTUTTAMISEEN:

2 dl maitoa tai kasvislientä (käytin maitoa)

LIHATÄYTE:

200 g hienonnettau palvikinkkua tai savuporoa (käytin palvikinkkua)

1 paprika pieninä kuutioina

3 rkl hienonnettuja aurinkokuivattuja tomaatteja

200 g maustamatonta kevyttuorejuustoa

PESTOTÄYTE:

½ tuoretta kurkkua pieninä kuutioina

½ ruukullista basilikaa hienonnettuna

3 rkl pestoa

200 g kevyttuorejuustoa

PÄÄLLE:

400 g yrteillä maustettua kevyttuorejuustoa

KORISTEEKSI:

palvikinkkua tai savuporoa (edelleen käytin palvikinkkua)

kirsikkatomaatteja

(mozzarellapalloja)

basilikaa

salaattisuikaleita tai herneenversoja (laitoin herneenversoja)

Tee ensin erikseen molemmat täytteet. Sekoita keskenään kaikki lihatäytteen ja pestotäytteen aineet. Poista leipäviipaleista kovat reunat ja tasoita viipaleet samankokoisiksi paloiksi. Levitä kolme viipaletta folion päälle ja kostuta ne maidolla tai kasvisliemellä. Levitä päälle puolet lihatäytteestä. Levitä täytteen päälle kolme leipäviipaletta ja kostuta ne. Levitä niiden päälle puolet pestotäytteestä. Lisää taas kolme leipäviipaletta ja kostuta ne. Levitä leipäviipaleiden päälle loput lihatäytteestä. Lisää kerros leipäviipaleita ja kostuta ne. Levitä päälle loput pestotäytteestä, peitä täyte lopuilla leipäviipaleilla ja kostuta viipaleet. Kääri voileipäkakku tiiviisti folioon. Anna vetäytyä seuraavaan päivään. Avaa folio ja nosta kakku tarjoiluvadille. Notkista tuorejuusto ja levitä juusto lastalla kakun pinnalle. Koristele kakun pinta palvikinkulla tai savuporolla, kirsikkatomaateilla, (mozzarellapalloilla) sekä basilikalla ja reunat salaattisuikaleilla tai herneenversoilla.

Ihanaa mustikkaa kaupan hyllyltä

2011-08-11T11:56:00.001+03:00

Kaupan hyllyltä-osiossa testailen kauppojen tarjontoja :) Vannoutuneena mustikan sekä valkosuklaan ystävänä oli aivan pakko sortua, kun näin tätä ylihinnakasta jogurttia kaupassa. Ylihinnakasta, koska ostan yleensä (jo pakonkin sanelemana opiskelija-minimiäitiyspäiväraha-miehen paska palkka-budjetilla) halvimpia mahdollisia tuotteita. Mutta en siis voinut vastustaa.

Kotona koin kuitenkin huikean pettymyksen enkä saanut rahoilleni vastinetta: jogurtti oli samettisen pehmeää, kuten lupasikin, mutta valkosuklaata en maistanut yhtään. Höh! Vaikka jogurtti oli parempaa kuin normi mustikkajogurtti, jäi tämä purkki tähän yhteen testauskertaan ja jatkossa kaupan hyllylle. Parempipalkkaiset syökööt tätä jatkossakin halvempien mustikkajogurttien sijaan, minä ostan halvinta mahdollista ja murskaan sinne katkerana valkosuklaata :D

Arla Ingman Ihana mustikka-valkosuklaajogurtti

Lisää mustikoita

2011-08-05T09:52:00.002+03:00

Uusimmassa Maku-lehdessä oli aivan ihania mustikkareseptejä, joista tätä kakkua oli heti pakko päästä kokeilemaan. Itse pidin kakkua uunissa reippaasti yli tuon ohjeajan, varmaan yhteensä tunnin verran, sillä puolen tunnin kohdalla kakku oli mielestäni aivan liian hyllyvää :) Lisäksi ei kannata säikähtää pinnan kovettumisesta, otin kakun uunista koska pinta vaikutti palaneelta, mutta se pehmeni muutamassa minuutissa taas normaaliksi. Tai sitten vika on vain meidän uunissa :) Valitettavasti koska vein kakun äitini nimipäiväkahvituomisiksi, en saanut napattua annoskuvaa. Kakku teki kuitenkin hyvin kauppansa, kannattaa kokeilla! Kakku on lisäksi gluteeniton, joten sopii allergikollekin.

Mustikka-suklaakakku

n. 20 palaa

150 g tummaa suklaata

50 g voita

6 munaa

2 dl sokeria

1 dl kaakaojauhetta

½ dl maissitärkkelysjauhoja

1 tl leivinjauhetta

½ l mustikoita

KORISTELUUN:

1 dl mustikoita

Pingota leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle. Voitele vuoan reunat ja jauhota kaakaojauheella. Paloittele suklaa kulhoon. Lisää voi ja sulata mikrossa varovasti miedolla lämmöllä välillä sekoitellen. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Vatkaa valkuaiset ja sokeri löysäksi vaahdoksi. Riko keltuaisten rakenne ja lisää valkuaisvaahtoon sekoitellen. Yhdistä kaakaojauhe ja maissitärkkelys. Siivilöi seos munavaahtoon ja nostele hellästi sekaisin. Lisää lopuksi sulatettu suklaa. Kaada puolet taikinasta vuokaan ja ripottele päälle puolet mustikoista. Lisää loppu taikina, levitä tasaiseksi ja ripottele pinnalle loput mustikat. Paista 175-asteisessa uunnissa n. 30 min. Siivilöi jäähtyneen kakun pinnalle tomusokeria ja koristele mustikoilla.

Mustikka-aikaan...

2011-08-03T10:11:00.001+03:00

Mustikka-aika on parhaimmillaan, mikä on aivan ihanaa, sillä mustikka on kenties lempi marjani (se kilpailee kovasti vadelman kanssa, tällä hetkellä puntit ovat tasan). Joten koska saatavilla on kunnollisia suomalaisia mustikoita, on niistä pakko vääntää yhtä sun toista. Tämän ohjeen olen napannut Pirkka-lehdestä ja oli kyllä tutustumisen arvoinen. Mikään ei ole niin hyvää kuin valkosuklaalla kuorrutettu mustikka :)

Valkosuklaa-mustikkamuffinit

16 kpl (itse tein hieman isompia 12 kpl)

225 g leivontamargariinia

2 dl sokeria

3 kananmunaa

4 ½ dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vanilliinisokeria

1 dl maitoa

3 dl (150 g) mustikoita

50 g valkosuklaata

KUORRUTUS:

150 g valkosuklaata

Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen koko ajan vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Lisää maito, mustikat ja rouhittu valkosuklaa taikinaan ja sekoita nopeasti. Jos käytät pakastemustikoita, lisää ne jäisinä. Jaa taikina muffinivuokiin. Paista 200-asteisen uunin keskitasolla 20 - 25 min. Sulata valkosuklaa mikrossa. Valuta suklaata jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele halutessasi koristerakeilla.

Pekoni ja porkkana ja... rusina???

2011-07-21T14:44:00.000+03:00

Juhannusaattona alkoi tapahtua ja vihdoin juhannuspäivänä täälläkin puoliinnuttiin. Pieni tyttö saapui liputuksen kera ja aika onkin mennyt siitä lähtien tuota pientä olentoa ihmetellessä. Palaamme normaaliin rytmiin, kun neiti niin päättää :) Siihen asti, loistavia loppukesiä ja mahtavia lomakelejä! Täällä ainakin otetaan rennosti...

Edelleen päivityksiä ajantasalle...

2011-06-15T10:51:00.003+03:00

Laskettu aika tuli ja meni ja kärsivällisyys alkaa olla aika koetuksella. Onneksi kuitenkin helteet herkesivät, olo on sentään jollakin lailla inhimillinen.

Tämän liharuukun ohjeen bongasin joskus jostain Yhteishyvä-lehden ruokaliitteestä ja testattua tätäkin tuli jo viime kuun puolella. Itse suosin vaivattomia arkiruokia, sillä harvoin on aikaa panostaa ja tämä oli kyllä helppo ja maistuva ruoka, josta Pekonikin tykkäsi. Tosin se tykkää mistä tahansa, missä on lihaa :)

Liharuukku

6 annosta

800 g naudan paistisuikaleita

1 rkl margariinia + öljyä

1 sipuli

1 tl suolaa

100 g mustapippurituorejuustoa

3 dl vettä

2 dl ruokakermaa

2 rkl soijakastiketta

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna pannu hyvin kuumaksi. Ruskista lihat margariini-öljyseoksessa kahdessa erässä. Siirrä ensimmäinen erä pataan. Lisää loppujen ruskistuneiden lihojen joukkoon sipuli ja anna hetken aikaa pehmetä. Murenna pannulle juusto ja lisää vesi. Kääntele, kunnes juusto on sulanut. Valuta lihaseos pataan. Anna hautua 175 asteessa tunnin ajan. Lisää kerma ja soijakastike ja sekoita. Anna hautua vielä n. 15 min. Tarjoa ruukun kanssa perunoita.

Mokkapala-masaliisa-suklaaneliö-ruotsin parhaat neliöt-ystävyydenpiirakka-rakkaalla lapsella on monta nimeä

2011-06-12T16:38:00.003+03:00

Jos joku väittää, etten keksi omaperäisiä otsikoita, niin phöh ;) Joskus olen ajatellut, että ehkä reseptin nimi otsikkona olisi simppelimpi ja helpompi, mutta kun tässä tulee aina höpistyä kaikkea muutakin mahdollista - kaikkea mikä ei nyt niin välttämättä aina ruokaankaan liity.

Joskus viime kuun puolella alkoi tehdä aivan älyttömästi mieli mokkapaloja. Minä kutsun niitä mokkapaloiksi, aika moni kutsuu masaliisoiksi. Joku blogia seurannut on kenties huomannut, etten ole kovasti makeiden herkkujen perään, mutta näitä en pysty koskaan vastustamaan. Paitsi jos kuorrute on valmistettu tummaan suklaaseen niin kuin jotkut tekee (minulle tomusokeria kiitos ja paljon). Edellisen kerran mokkapaloja tehdessäni kokeilin uutta ohjetta, josta en tykännyt laisinkaan. Söin toki kaiken, mutten niin tykännyt :) Tällä kertaa ajattelin pelata varman päälle ja tehdä mokkapalat vanhan yläasteaikaisen köksänkirjani "Tervetuloa!"-ohjeella, jossa mokkapaloja muuten kutsutaan suklaaneliöiksi eli "ruotsin parhaiksi neliöiksi". Minun lapsuudessani mokkapaloja nimitettiin usein ystävyydenpiirakaksi. Nimestä viis, kunhan makua piisaa :)

Mokkapalat II

uunipannullinen

300 g rasvaa

4 dl sokeria

4 munaa

6 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

4 tl vanilliinisokeria

2 rkl kaakaojauhetta

2 dl maitoa

KUORRUTUS:

100 g rasvaa

n. 6 dl tomusokeria

2 rkl kaakaojauhetta

2 rkl vanilliinisokeria

4 - 6 rkl vahvaa kahvia

KORISTEEKSI:

kookoshiutaleita tai nonparelleja

Valmista murotaikinapohja. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille. Paista 180 asteessa n. 30 min. Kuorrutusta varten sulata rasva kattilassa. Lisää muut aineet sihdin läpi. Sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Koristele.

Muuttolaatikoiden keskeltä, terve!

2011-06-06T16:43:00.000+03:00

On taas vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta. Pyörimme tällä hetkellä muuttolaatikoiden, jätesäkkien ja jo kerääntyneiden pölypallojen keskellä. Voin kertoa, että viimeisillään muuttaminen ei ole mitään hauskaa lystiä, vaikka Pekoni suvun ja ystäväpiirin miesten kanssa kantamisen suorittikin ja minä sain toimia vain työnjohtajana :D Onneksi kaikki tavarat on kuitenkin nyt uudessa kodissa ja kenties joku päivä joku hyvä haltiatar ilmestyy ja laittaa ne vielä paikoilleen ;) Itselleni on tällä hetkellä tarpeeksi raskasta koittaa sietää nämä helteet tämän mammuttimahan kanssa ja hokea mantraa "tule ulos, tule ulos"... Laskettu aika on 14.6, mutta olisin kyllä jo ihan valmista kauraa. No, katsellaan milloin kaverille sopii maailmaan tulla.

Muuton vuoksi on postailut siis jääneet vähemmälle, joten testattuja murkinoita on hieman kasaantunut. Nyt kun minun kone on viimein kytketty paikoilleen, koitan lähteä tätä vyyhtiä purkamaan ;)

Tähän herkkuun törmäsin jo kevättalvella Kirsin keittiössä, mutta sain aikaiseksi vääntää sitä vasta n. kuukausi sitten (ja saan aikaiseksi vääntää postauksen siitä vasta nyt :D). Itse kun en jälkkäreistä niin välitä niin ei tullut maistettua, mutta koeraati mies-äiti-veli-akseli oli hyvin tyytyväinen. Suosittelen kokeilemaan, sillä tekeminen on älyttömän helppoa.

Daimjäädyke

2 ½ dl kermaa

2 kananmunaa

0,3 dl sokeria

100 g daimrakeita (itsellä hulahti kyllä vähän enemmän ;D)

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vaahdota munat ja sokeri keskenään ja yhdistä kermavaahdon kanssa. Hienonna daimrakeet esim. yleiskoneella. Itse murskasin rakeet muovipussissa ja jätin hieman kookkaammiksi. Sekoita muiden aineiden joukkoon. Kaada kelmutettuun vuokaan ja laita pakastimeen n. 6 tunniksi. Itse pidin pakkasessa yön yli.

Kelmun kanssa kannattaa olla tarkkana, itsellä jäi vähän ryppyyn, joka verotti sitten ulkonäköä.

Äitienpäiväjuttuja

2011-05-23T19:59:00.001+03:00

Tätä tuli tehtyä jo äitienpäiväksi juhlistamaan omaa äitiäni (sekä hieman jo itseäni :D), mutta en ole kerennyt tulla aiemmin päivittelemään. Maha on niin iso, että joudun äitipolille painoarvioon ja voin kertoa ettei näillä +20 keleillä paljoa muuta tehdä kuin maata sohvalla ja vedetä kylmää mehua. Tätä ohjetta tahdoin kuitenkin äitienpäiväksi kokeilla, olen sen Pirkka-lehdestä joskus napannut. Olen maailman surkein käärimään kääretorttua (en saa siitä koskaan pyöreää torttua vaan läryskän patalapun), mutta maku kompensoi ulkonäköä :) Kannattaa kokeilla. Ja myöhästyneet äitienpäivätoivotukset kaikille äideille, sellaisiksi tuleville tai vaikka vain halajaville :)

Marianne-mansikkakääretorttu

n. 15 viipaletta

4 kananmunaa

1 ½ dl sokeria

½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

½ dl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

TÄYTE:

2 dl vispikermaa

250 g maitorahkaa

150 g Marianne crush-karamellirouhetta

½ dl sokeria

1 tl vanilliinisokeria

250 g mansikoita (itse käytin tuoreita ulkolaisia, mutta pakasteet käy myös)

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seos siivilän läpi varovasti sekoittaen muna-sokerivaahtoon. Levitä taikinan leivinpaperin päälle uunipannulle ja paista 225 asteessa uunin keskitasolla n. 6 min. Kumoa kypsä pohja sokeroidun leivinpaperin päälle. Poista paistopaperi. Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka, karamellirouhe, sokeri ja vanilliinisokeri. Levitä seos jäähtyneen kääretorttulevyn päälle. Puolita mansikat ja lisää ne rahkatäytteen päälle. Kääri levy rullalle ja anna kääretortun mehevöityä jääkaapissa ennen tarjoilua.

Suolaisia muffineita

2011-05-02T19:07:00.001+03:00

Tähän reseptiin törmäsin joskus Yhteishyvän Ruokamaailma-liitteessä ja riipaisin sen talteen. Näiden tekeminen on suhteellisen nopeaa ja helppoa, joten vereltä, hieltä ja kyyneliltä vältytään :) Itse pidän kovasti tulisista mauista, joita olisin tähänkin toivonut lisää, sillä nimi "tulinen" on hieman harhaanjohtava. Se viimeinen terä tuntui puuttuvan. Joten seuraavalla kerralla vaan lisää chiliä (käytin chilijauhetta, kenties olisi pitänyt murskata kokonaisesta chilistä rouhetta) mutta laitan nyt ohjeen kuitenkin alkuperäisessä muodossaan tänne.

Tuliset jauhelihamuffinit

16 kpl

400 g jauhelihaa

1 rkl öljyä

1 tl suolaa

4 ½ dl vehnäjauhoja

1 rkl leivinjauhetta

1 tl suolaa

2 tl punaista chilirouhetta

150 g juustoraastetta

3 rkl persiljaa

2 kananmunaa

3 dl maitoa

3/4 dl oliiviöljyä

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Ruskista jauheliha öljyssä paistinpannulla. Mausta suolalla ja anna jäähtyä. Sekoita keskenään jauhot, leivinjauhe, suola ja chilirouhe. Lisää juustoraaste. Hienonna joukkoon persilja. Sekoita toisessa kulhossa munat, maito ja öljy. Lisää kuiviin aineisiin ja sekoita kevyesti. Kääntele joukkoon jauheliha. Voitele muffinivuoat ja täytä ne taikinalla. Paista uunin keskitasolla n. 25 min, kunnes ovat saaneet vähän väriä.

Pääsiäisviettelys :)

2011-04-25T15:20:00.003+03:00

Tänä vuonna pääsin pääsiäistarjoiluissa vähällä. Lauantaina kävimme syömässä herkkuruokia paikallisessa Kissanviiksissä ja sunnuntaina äitini laittoi pääsiäisruoan. Minä tarjoiduin valmistamaan jälkiruoan, joiden tekeminen jostain syystä tällä hetkellä innostaa minua enemmän kuin pääruokien, vaikken itse jälkkäreistä pidäkään. Sitten vain armoton miettiminen, että mitä ihmettä minä laitan ja kun tiesin kaikkien (äitini, mieheni, veljeni) pitävän kermahötöistä, niin tämä resepti osui silmääni Pirkan uusimmassa ruokalehdessä. Jälkkäristä tykättiin, mutta makeutta olisi toivottu lisää (itse en maistanut) ja persikkaa oli kuulemma kermahöttöön verrattuna liikaa :) Joten seuraavan kerran laitan persikan sekaan hieman enemmän sokeria ja teen rahkahyytelö-osuutta enemmän. Mutta eipä tuotakaan jäänyt taaskaan nurkkiin pyörimään ;) Kirjoitan reseptin kuitenkin nyt niin kuin se lehdessä luki.

Keltainen persikkaviettelys

6 annosta

PERSIKKAHYYTELÖ:

1 iso tlk persikanpuolikkaita

2 rkl sokeria

2 rkl sitruunamehua

3 liivatelehteä

RAHKAHYYTELÖ:

2 dl vispikermaa

250 g maitorahkaa

3 rkl sokeria

2 tl vanilliinisokeria

1 rkl sitruunamehua

1 liivatelehti

Pane persikka- ja rahkahyytelöiden liivatteet likoamaan kylmään veteen omiin kulhoihinsa. Valmista persikkahyytelö. Valuta persikat ja soseuta ne monitoimikoneella tai sauvasekoittimella. Mausta sose sokerilla. Kuumenna sitruunamehu ja liuota joukkoon kolme liivatetta hyvin puristettuina. Kaada liivateseos persikkasoseen joukkoon ohuena nauhana. Valmista rahkahyytelö. Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää joukkoon rahka, sokeri ja vanilliinisokeri. Kuumenna sitruunamehu ja liuota siihen hyvin puristettu liivate. Kaada hieman jäähtynyt liivateseos ohuena nauhana kerma-rahkaseokseen. Lusikoi rahkahyytelöä n. sentin kerrokseksi esim. tyhjien viilipurkkien tai kahvikuppien pohjalle. Lusikoi päälle persikkahyytelöä. Jatka kerroksien valmistamista samalla tavalla. Anna hyytyä jääkaapissa n. 4 tuntia tai yön yli. Kumoa hyytelöt veistä apuna käyttäen jälkiruokalautasille. Itse valmistin jälkiruoan suoraan laseihin, jolloin niitä ei tarvitse kumota.

Pekonin suunnittelema jälkiruoankuljetuslaatikko ;D

Eli vielä hyvää pääsiäistä kaikille!!!

Vaalivalvojaiset

2011-04-18T12:13:00.003+03:00

Viimeaikainen flunssa johtuen kevään nopeasta tulemisesta (ja sitämyöten siitepölyistä) on pitänyt meikäläisen aika visusti sängyn pohjalla. Raskaana ollessa tuo lääkkeiden käyttökin on niin ihanan rajallista, joten kovin hyviä helpotuksia ei vuotavaan nenään saa. Nyt aletaan onneksi viimein jo olla voiton puolella ja ruokahalukin (ja kokkaushalu) alkaa vähitellen palata.

Sen verran täälläkin suoritetaan kansalaisvelvollisuuksia, että eilinen päivä meni äänestäessä sekä vaalituloksia jännittäessä. Sen verran omasta äänestäni, että se meni puolueelle, jonka paikat eivät lisääntyneet - fiksuimmat osaavat päätellä tästä, etten äänestänyt Perussuomalaisia tai Piraattipuoluetta :) Sen enempää en vaalisalaisuuksia paljasta!

Vaalivalvojaisiin edellisenä iltana väkertämäni kyhäelmän paljastan kyllä! Ohje on Kaarina Roinisen kirjasta Kaarinan parhaat leivonnaiset, jonka olin lainannut paikallisesta kirjastosta ennen flunssaani innostuen sen sisältämistä aivan ihanista herkuista. En aloittanut ihan sieltä helpoimmasta päästä, ja jos ken ei ole vatkaamisen ystävä, suosittelen jättämään tämän ohjeen kokonaan testaamatta. Makoisaa siitä kuitenkin kuulemma tuli (itse en pidä näin makeista jälkkäreistä) ja vaalipäivä oli mukava viettää herkutellen ;)

Tiramisu

KAKKUPOHJA:

2 munaa

3/4 dl sokeria

½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

1 ½ rkl kaakaojauhetta

½ tl leivinjauhetta

KOSTUTUS:

n. 1 dl sokerilla maustettua vahvaa kahvia

(2 - 3 rkl mantelilikööriä tai kahvi-konjakkilikööriä)

TÄYTE JA KUORRUTUS:

5 liivatelehteä (itse käytin liivatejauhetta)

½ dl vahvaa kahvia

2 valkuaista

2 dl kuohukermaa

2 keltuaista

1 ½ dl tomusokeria

250 - 300 g Mascarpone-tuorejuustoa tai muuta maustamatonta tuorejuustoa

2 - 3 rkl mantelilikööriä tai kahvi-konjakkilikööriä (oma seos 1 ½ rkl kahvia + 1 ½ rkl konjakkia)

KORISTELU:

siivilöityä kaakaojauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kestäväksi vaahdoksi. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet siivilöiden. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun tasapohjaiseen pyöreään irtoreunaiseen vuokaan (halkaisija 22 - 24 cm). Paista kakkupohjaa 175 asteessa uunin alimmalla tasolla n. 20 min. Pese vuoka, jossa paistoit kakun. Leikkaa kakkupohja kahteen osaan. Leikkaa leivinpaperista vuoan kokoinen paperi vuoan pohjalle ja pane toinen kakkulevy vuokaan. Kostuta sitä liköörillä maustetulla kahvilla. (Oma seokseni siis oli puolet kahvia ja puolet konjakkia, kun likööriä ei kotoa löytynyt.) Anna liivatelehtien pehmetä vedessä 5 - 10 min. Puserra vesi pois ja liuota ne kuumaan kahviin. Vatkaa ensin valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa sen jälkeen kuohukerma vaahdoksi niin vatkaimia ei tarvitse välillä pestä. Vatkaa keltuaiset, tomusokeri ja tuorejuusto keskenään tasaiseksi seokseksi. Mausta liköörillä ja lisää vielä vähän lämmin kahvi-liivateseos joukkoon. Lisää seokseen varovasti nostellen kerma- ja valkuaisvaahto. Kaada seos vuokaan pohjalevyn päälle ja tasoita pinta. Pane toinen kakkulevy täytteen päälle ja kostuta se lopulla kahvi-likööriseoksella. Peitä kakkuvuoka kelmulla ja anna hyytyä 4 - 5 tuntia tai seuraavaan päivään. Irrota reunarengas kakun ympäriltä ja vedä kakku leivinpaperin avulla tarjoiluastiaan. Siivilöi pinnalle runsaasti kaakaojauhetta.

Lisää reseptirohmuilua :)

2011-04-02T23:30:00.008+03:00

Tämäkin resepti on napattu Kirsin keittiöstä. Olen aina ollut suuri valkosuklaan ystävä, ja koska en liiemmälti pidä erityisen makeista jälkiruoista, pikkuleivät sopivat minun makunystyröilleni erinomaisesta. Ja pakko myöntää, etteivät nämäkään tuottaneet pettymystä, suosittelen kokeiltavaksi.

Siipan valkosuklaapikkuleivät

Tässä toisen satsin pienemmät pikkuleivät!

125 g voita

125 g sokeria

1 pieni kananmuna

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

175 g vehnäjauhoja

130 g valkosuklaata (jota tungin kyllä taas hiukan enemmän :D)

Vaahdota pehmeä voi sokerin kanssa. Lisää kananmuna voi-sokerivaahdon joukkoon. Sekoita vehnäjauhot, vaniljasokeri ja sooda keskenään sekaisin ja lisää kuivat aineet taikinaan. Rouhi suklaa ja lisää se taikinaan viimeiseksi. Itse jätin valkosuklaapalat suhteellisen isoiksi, mikä osoittautui olevan vähemmän hyvä ratkaisu ;) Ota taikinasta PIENIÄ kasoja, pyöritä ne palloiksi ja litistä hiukan leivinpaperin päällä. Pikkuleivät leviävät paistaessa, joten jätä niiden väliin kunnolla tilaa. Paista pikkuleivät 180 asteessa.

Pienet kasat tarkoittavat todellakin
minimalistisia, ensimmäisen satsin
"omasta mielestäni pienet" keot
turposivat jättiläisiksi ja tarrautuivat
toisiinsa kiinni :)

Pannaria ja hilloa

2011-03-27T11:49:00.002+03:00

Eilinen päivä meni kovasti lääkelaskentatenttiin lukiessa ja minä suurena tunnettuna matematiikan ystävänä menetin tietysti hermoni kerran jos toisenkin. Pakko oli siis vääntää jotain helpottavaa hyvää, mutta omatunto ei antanut periksi alkaa käyttää aikaa jonkin suureellisemman vääntämiseen - kumma kyllä, yleensä keksin aina tenttiinlukupäiville suursiivouksia, leipätehtailua tai jotain muuta vastaavaa, kunhan vain saisin vältettyä itse asian.

Tämän peruspannarin ohje on joskus napattu Pirkka-lehdestä. Tein itse maitovähyyden vuoksi vain puolikkaan annoksen, mutta kirjoitan tähän koko pellillisen ohjeen.

Pannukakku

pellillinen

7 dl maitoa

4 dl vehnäjauhoja

½ dl öljyä

½ tl suolaa

2 kananmunaa

TARJOILUUN:

hilloa

(tomusokeria)

Vatkaa maidon joukkoon vehnäjauhot, öljy, suola ja munat. Taikina saa turvota kulhossa n. ½ tuntia. Kaada pannukakkutaikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista pannukakkua uunin keskitasolla 200 asteessa n. 30 min. Paloittele pannukakku ja tarjoa lisänä hilloa. Ripottele halutessasi pinnalle vielä hento kerros tomusokeria.

Reseptivarkauksia ;)

2011-03-13T15:44:00.002+02:00

Mitä tehdään silloin kun omat ideat ovat auttamatta vähissä tai tuntuvat vähintäänkin täysin mielenkiinnottomilta - no pöllitään toisten ideat tietenkin! Viimeajat onkin menneet erilaisia ruokablogeja tutkien, netissä surffaten ja kokeilemisen arvoisia reseptejä haalien. Tällä kertaa kokeiluun pääsi Kirsin keittiö, josta nappasin kokeiluun yhden jos toisenkin reseptin sekä säästin muutamia vielä varastoon.

Pippurinen possukastike

possun ulkofilettä (itse käytin valmiita suikaleita)

pippurituorejuustoa

kermaa

suolaa

mustapippuria

Suikaloi liha ja kypsennä voissa/öljyssä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää pannulle tuorejuusto ja kerma. Anna muhia hetki ja tarkista maku.

Ja jonkun maha on jo niin iso ettei pysy kuvan ulkopuolella ;)

Keitämme ja leivomme kaura-toskaomenoita

2011-01-24T13:29:00.003+02:00

Olen joskus koittanut miettiä lemppari keittokirjojani, mutta todennut lopulta, että tehtävä on mahdoton. Kuten olen täällä blogissa joskus aiemminkin maininnut, pidän kuitenkin himputin kovasti vanhoista ja melkein jo aikansa eläneistä opuksista :) Jostain syystä vieroksun 2000-luvun keittokirjoja, ja vaikka kovasti joskus koitankin niitä kirjastosta lainata ja lueskella, palaan aina samoihin vanhoihin ja puoliksi jo käytössä tuhoutuneisiin kirjoihini. Otan toki mielelläni vinkkejä vastaan kirjoista, jotka olisivat tutustumisen arvioisia?!

Tämä ohje on vanhasta kunnon Keitämme ja leivomme-koulunköksänkirjasta, joka on yksi parhaista perusteoksista mitä tiedän. Ja jonka varmaan kaikki omistaa :) Tätä ei käytetty enää minun peruskouluaikanani (silloin käytössä oli kirja Tervetuloa), eikä silloin enää saanut köksänkirjoja omakseen vaan ne piti jo kierrättää, ja tunnollisena oppilaana näin tietysti tein. Lukion valinnaisilla köksänkursseilla onneksi älysin jo källiä kirjat omakseni ;)

Kaura-toskaomenat

2 - 4 omenaa

1 dl vettä

PINNALLE:

75 g margariinia tai voita

½ dl sokeria

3 dl kaurahiutaleita

1 tl kanelia (minä laitoin 1 ½ tl)

VUOKAAN:

margariinia tai voita

Pane uune kuumenemaan 200 asteeseen. Voitele uunin lämmön kestävä vuoka. Pese ja kuori omenat perunankuorimaveitsellä. Itse laitoin neljä omenaa. Leikkaa ne lohkoiksi voideltuun vuokaan ja kaada vesi päälle. Sulata margariini kattilassa, lisää siihen sokeri, kaurahiutaleet ja kaneli. Sekoita puuhaarukalla tasaiseksi. Kaada seos omenien pinnalle. Paista kaura-toskaomenat uunin keskitasossa n. 20 min. Tarjoa joko lämpimänä tai kylmänä maidon, vaniljakastikkeen tai karamellikastikkeen kanssa.

... tai sitten yhdelle ronkelille
suklaajäätelön kanssa :D

Hieman erilaista uunimakkaraa

2011-01-21T22:43:00.004+02:00

Pidän makkarasta. Paistettuna, keitettynä, nuotiolla käristettynä. Mutta parasta makkara on kuitenkin uunissa laitettuna, reilusti maustettuna runsaan juuston kanssa. Terveysintoilijat saattaisivat sanoa että makkara-juustoyhdistelmä ei ole niitä maailman terveellisimpiä ruokia; saattaa pitää paikkansa, mutta pitäähän sitä ihmisen välillä hemmotella itseään ja herkutella kunnolla. Tässä olisi resepti joka vie kielen mennessään, ja on taatusti kiistakapulana terveellisestä ruoasta puhuttaessa. ;D

Maukas Makkaravuoka

4 annosta (alkuperäinen resepti Pirkka-lehdestä)

1 pkt(n. 580 g) lenkkimakkaraa

100 g sipulikuutioita

1 rkl öljyä

2-3 rkl vehnäjauhoja

4 dl kevytmaitoa

½ dl tomaattipyreetä

1 valkosipulinkynsi

2 tl basilikaa

½ tl suolaa

mustapippuria

1½ dl punaleima-emmentaljuustoraastetta

Leikkaa kuorittu makkara n. ½ cm:n viipaleiksi ja levitä viipaleet voideltuun vuokaan.

Kuullota sipulit öljyssä kattilassa. Ripottele päälle vehnäjauhot ja sekoita. Kaada kattilaan maito ja sekoita hyvin. Keitä kastiketta n. 5 min koko ajan sekoittaen. Lisää joukkoon tomaattipyree, hienonnettu valkosipuli, basilika, suola ja mustapippuri.

Kaada kastike makkaraviipaleiden päälle. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista 200 asteessa 25-30 min.

Tarjoa esim. keitettyjen perunoiden ja salaatin kanssa.

Tässä tapauksessa tarjottiin makaronien kylkiäisenä.

1 meriselitys, 1 valo tunnelissa, 0 uudenvuodenlupausta

2011-01-01T21:38:00.000+02:00

Kahden kuukauden hiljaiselo tulee nyt päättymään. Uuden vuoden kunniaksi tarjoan hiljaisuudelle myös kelpo meriselityksen: täällä on alettu odottelemaan joko pientä pekonia tai pientä porkkanaa ja ruokahalut ovat kirjaimellisesti olleet pää pöntössä. Nyt alkaa kuitenkin viimein näkymään taas valoa tunnelin päässä - ja valoa myös tässä blogissa.

Näiden myötä kaikille oikein hyvää uutta vuotta 2011!

Vaniljainen vadelmapiiras

2010-11-03T11:44:00.003+02:00

Törmäsin tähän reseptiin nettisurffailuni lomassa ja pakkohan sitä oli kokeilla. Tätä oli jo valmiiksi kehuttu + piiraan tekeminen ei paljoa voi enää helpottua, kun mitään ei tarvitse vatkata. Reseptin otin siis todellakin talteen helppona vierasvarana, ja nappasin sen täältä.

Vaniljainen vadelmapiiras

TAIKINA:

2 munaa

2 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

3 dl vehnäjauhoja

1 ½ tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

1 ½ dl margariinisulaa

PÄÄLLE:

n. 3 dl vadelmia (taisin heittää hieman enemmän ;D)

2 dl vaniljajogurttia

1 muna

Sekoita munat ja sokeri (ei tarvitse vatkata). Lisää seokseen neste, yhdistetyt jauhot ja sula haalea margariini. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaada voideltuun piirasvuokaan (halkaisija 27 - 30 cm). Lado vadelmat pohjan päälle ja kaada päälle jogurtti-munaseos. Paista hieman alle 200 asteessa n. 30 min (itse otin piiraan pois 30 min kohdalla, sillä reunat alkoivat tummua ja piiras oli jo kypsää). Kokeile piiraan kypsyys keskiosasta tikulla.

Neljän tähden illallinen ???

2010-10-26T16:34:00.000+03:00

Onko joku muukin katsonut ja kauhistellut neloselta tulevaa suomalaista realityohjelmaa Neljän tähden illallinen?? Ovatko suomenkin julkkikset tosiaan sen verta rikkaita, että heillä on varaa syödä joka päivä ulkona vai mistä johtuu ettei parhaimmassa tapauksessa osata itse edes perunamuusia tehdä (Oskari Katajiston pussiperunamuusi)? Vai eikö tosiaan vajaa viisi vuotta ennen minun aikaani todella järjestetty valtakunnallisesti kotitaloustunteja? Vai mistä näitä uusavuttomia aatuja oikein haalitaan?

Oletteko katsoneet ruotsalaista tai englantilaista versiota sarjasta, en nyt muista miltä kanavalta ne tulevat (olisko liviltä tai jostain)? Molemmissa näissä sarjoissa (ainakin minun julkkistietämyksen mukaan) kokkaavat aivan tavanihmiset. Englantilaisessa sarjassa on ainakin tähänasti tehty todella fiinejä ruokia (ei todellakaan englantilaisia ;D) ja ruotsalaisetkin näkevät älytöntä vaivaa, jotta vieraat oikeasti nauttisivat ja että he varmasti tarjoisivat mahdollisimman hyvää ja "tätä et ole ennen maistanut"-ruokaa. Ja eikös se ole illalliskutsujen järjestämisen tarkoitus vai mitä häh? Olenko minä ymmärtänyt ihan väärin?

Jotkut taas yrittävät tehdä jotain erikoista, joka ei kuitenkaan ole millään tavalla mitenkään erikoista. Mitä on esim. Vallu Walpion mausteinen makaronilaatikko? Itse ohjelman nettisivujen mukaan (jossa voi halutessaan käydä inspiroitumassa resepteistä :D) "Normaali lihamakaronilaatikko jossa mausteina mm. pippuriseosta, tabascoa, paprikaa ja todella paljon ketsuppia." HÄH?

Toisaalta jotkut pienet yksilöt taas oikeasti yllättävät, kuten missi Essi Pöysti, joka jopa vaivautui itse tekemään valkosuklaamoussea. Tosin juuri samaisella kierroksella ollut Vallu tiesi, että jäätelön saa suoraan kaupasta ja samaan kuoppaan meni myös Kanki-Kaikkonen Marjasorbetilla ja kinuskikastikkeellaan, jonka ainekset: marjasorbettia, banaania, kinuskikastiketta. Toki helppoa, mutta mutta.

Voin myös sieluni silmin kuvitella, miltä on mahtanut maistua Susanna Sievisen Mustaherukkarahka sitruunalla, johon tulee maitorahkaa, pakastemustaherukoita, sitruunan mehua sekä sitruunankuorta. Jaiks! Sekä mikä ihme tämä on tämä Sussun versio Maman sipulikeitosta?? Ohjelmassahan se meni jotakuinkin näin.. Sussu: "Teen alkuruoaksi sipulikeittoa. Voi ei, nyt se jäi se sipulikeittopussi kauppaan! Soitan kaverin paikalle! Kaveri, soita äiteelles miten tehdään sipulikeitto! Ja voila - Sussun versio Maman sipulikeitosta on kohta valmis!"

Ehkä paras on kuitenkin Risto-Matti Ratia, joka valmisti kanawokkia ja pelkäsi, että onnistuukohan se nyt ollenkaan. Siihenhän siis tuli kanasuikaleita, pakastewokkivihanneksia, nuudeleita, ruokakermaa, soijakastiketta. Mausteena nuudelipussin valmismauste! Kaikki kehuivat ja tällähän voitettiin koko kierros massiivisin pistein!

Jos et siis vielä ole ohjelmaa katsonut, korjaa tämä sivistysaukko! Ohjelmassa valmistettujen ruokien reseptit löydät täältä.

Tortilloja

2010-10-25T15:15:00.000+03:00

Tortillat on mahtava keino huijata itseään syömään kasviksia ja luulla silti syövänsä roskaruokaa. Roskaruoan tapaankin, näiden tekeminen on maan helpointa - tee tortilloita iso satsi pakkaseen tai osta valmis paketti. Lyhyestä virsi kaunis.

Vehnäsemmentalpötköt :)

2010-10-18T19:56:00.003+03:00

Olen omituinen juustonystävä: en syö sitä leivänpäällä enkä hampurilaisten välissä, mutta sulaneena laitan sitä melkeinpä mihin vain. Tuorejuustoja rakastan miten muuten vain, mutta en leivonnaisissa. Ja leivistä eniten pidän juustopatongeista. Tämä resepti on napattu Kiireisen kokkaajan keittokirjasta.

Juustopatonki

3 patonkia

5 dl vettä

50 g hiivaa

1 - 2 tl suolaa

1 dl öljyä

12 - 14 dl vehnäjauhoja

TÄYTE:

200 g juustoraastetta (emmentalia)

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola ja öljy. Alusta taikina vehnäjauhoilla kimmoisaksi. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa kaksinkertaiseksi. Jaa taikina kolmeen osaan leivinpöydällä. Kaulitse kukin osa suorakaiteen muotoiseksi, n. sentin paksuiseksi levyksi ja ripottele sille juustoraastetta. Kääri levy kylmasta kulmaan rullalle ja nosta pellille leivinpaperin päälle kohoamaan. Vedä patonkeihin terävällä veitsellä poikkiviiltoja, voitele kevyesti munalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista patongit 200 asteessa n. 15 - 20 min.

Sipulia sipulia, enemmän sipulia

2010-10-11T20:38:00.004+03:00

Olen entisessä elämässä (ennen Porkkanaa siis) inhonnut sipulia. Siis todella inhonnut. Pelkkä sipulin haistaminen on ollut monta kertaa syy siihen että terveellinen ja maistuva ruoka on vaihtunut mäkkärin pikaruokaan tai kuivaan leivänkannikkaan johon on päälle laitettu hirveä kerros voita, ja sentin verran makkaraa tai muita herkkuja. Porkkana on pikkuhiljaa yrittänyt kouluttaa minua sipulin ystäväksi, - vaihtelevalla menestyksellä. Nykyisin syön sipulia lihan kanssa, ja keitoissa tms. mausteena; kunhan saan sen itse raastaa aivan hienoksi "vauvanruokamössöksi" jonka kuullotan pannulla melkein kinuskinhajuiseksi ja laitan ruoan sekaan hyvin aikaisessa valmistusvaiheessa niin, että sen maku ei todellakaan paista läpi. Ei siis yllätys että tämänkertaista ruokaohjetta kokeillessa karvat nousivat hieman pystyyn kun ohjeessa mainitaan vain sipulin hienontaminen; sekä se että sipuli sekoitetaan muihin mausteisiin ja hierotaan paistin pintaan. Houston, we have a problem...

Yrteillä maustettu hirven paahtopaisti

1 ½ kg luutonta hirven paahto- tai ulkopaistia

2 sipulia

1 rkl öljyä

1 rkl sinappia

2 tl rakuunaa

½ tl jauhettua katajanmarjaa

1 tl timjamia

½ - 1 tl suolaa

½ tl mustapippurirouhetta

Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota öljyssä paistinpannulla. Ota pannu levyltä, ja lisää sinappi sekä muut mausteet. Sekoita kaikki ainekset hyvin.

Aseta paisti uunivuokaan. Levitä maustemassa paistin pintaan tasaisesti. Jos käytät paistomittaria, aseta se paistin paksuimpaan kohtaan.

Paista lihaa uunissa 175 asteen lämmössä uunin alatasolla kunnes mittari näyttää 65 astetta, ja liha on sisältä hieman punertavaa. Aikaa tähän kuluu arviolta 1 tunti ja 15 minuuttia.

Leikkaa paahtopaisti ohuiksi viipaleiksi ja tarjoa esimerkiksi

perunamuusin ja vihersalaatin kera.

Mausteseos paistin pinnalla. Kuten näkyy, sipulia on *kohtuu* runsaasti


Valmis paisti leikattavaksi.

Resepti on alun alkuaan WSOY:n riistaruutukokki - kirjasta, mutta on muokattu oman maun mukaiseksi mm. lisäämällä mausteeksi katajanmarja viemään pois liikaa riistan makua.

Ai niin, se sipuli...
Paisti maistui todella hyvältä; sipulista huolimatta tai ehkä juuri sen takia. Suosittelen...

Syysmustikoita, nams :)

2010-10-09T23:18:00.002+03:00

Tämä viikko on mennyt aika pitkälti sairastelun (flunssa pitää edelleen otteessaan, mutta onneksi vihdoin sain antibiootit) sekä muuten elämän organisoinnissa (jossa olen äärimmäisen huono ja jään vain pyörimään ympyrää), joten tämän blogin päivittely on jäänyt hieman vähemmälle. Unohdettu ei kuitenkaan olla :)

Eilen lisäksi totesin, että alkaa olla korkea aika kunnollisen ruokaremontin tekemiseen. Syömme niin mahdollisimman epäsäännöllisesti, ettei siinä ole mitään järkeä. Tähän mennessä emme esim. ole koskaan syöneet aamupalaa, mutta kenties nyt voisi kokeilla :) Lisäksi iltapala on aina jäänyt väliin, joten juuri ennen nukkumaanmenoa on tietysti kauhea nälkä ja tulee muputeltua herkkuja. Tämä peli ei vetele! Herkuista en suostu edelleenkään luopumaan, sillä uskon syvästi, että suklaa pitää meidät henkisesti elossa ja mielenterveytemme tasapainossa, mutta jospa noita ruokailukertoja jotenkin opettelisi lisäämään :) Saas nähä.

Tälläkin kertaa kuitenkin herkuttelujuttuja, mutta ei kuitenkaan suklaata :)

Ohukaiset mustikoilla

1 - 2 munaa

½ l maitoa

2 - 2 ½ dl vehnäjauhoja

½ tl suolaa

½ dl juoksevaa margariinia

LISÄKSI:

mustikoita

vaahtoutuvaa vanilliinikastiketta

Riko munien rakenne ja lisää joukkoon muut aineet.

Anna taikinan seistä n. ½ tuntia. Kuumenna ohukaispannu ennen paistamista, jotta ohukaisista tulee rapeita. Paista ohukaiset. Kasaa annokset lautasille, lusikoi päälle vaahdotettua vanilliinikastiketta ja mustikoita.

Viimeisen päivän suklaaherkkua :)

2010-10-06T14:44:00.004+03:00

Aikaa on taas mennyt, voi oih ja voih. Edellinen harjoittelu päättyi lauantaina ja uusi alkoi jo maanantaina. Tottahan se vielä on pitänyt sitten tätä sitkeää ja epämiellyttävää flunssaa päällä, joten olo on aika naatti. Lauantaiksi piti kuitenkin keksiä viemisiä työpaikalle, joten joskus vuosia takaperin kokeilemaani (resepti Kotivinkin Jouluherkut 2007-lehdestä, joten lyhyellä matikalla pääteltynä tuolloin ;D) suklaakakkua piti alkaa väkertää. Vaikka resepti onkin joululehdestä, tätä kakkua syö mielellään ympäri vuodet :)

Suklaakakku

200 g margariinia

170 g tummaa suklaata

4 kananmunaa

2 dl sokeria

2 ½ dl gluteenitonta jauhoseosta (olen käyttänyt perus vehnäjauhoja)

1 tl leivinjauhetta

VUOKAAN:

rasvaa

PÄÄLLE:

170 g valkosuklaata

1 dl mantelirouhetta

Sulata margariini ja jäähdytä se (itse käytin juoksevaa margariinia). Sulata suklaa vesihauteessa (itse sulatin mikrossa). Vatkaa munat ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita leivinjauhe jauhoseokseen. Lisää munavaahtoon vuorotellen margariinia, suklaata ja jauhoseosta. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Voitele vuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista kakkua uunin alaritilätasolla 175 asteessa n. 60 min. Riippuen uunista, vähempikin riittää, joten tarkkaile kakkua jo 45 min jälkeen. Kokeile kakun kypsyyttä hammastikulla. Sulata vesihauteessa valkosuklaa ja levitä se kakun päälle. Ripottele pinnalle mantelirouhetta. Itse laitoin koristeeksi vielä hopeisia koristelukuulia.

Possun jämypalakastike

2010-09-25T21:51:00.005+03:00

Syysflunssa on epämukava juttu. Varsinkin kun joutuu tekemään 9 tunnin työpäiviä eikä pysty jäämään sairaslomalle. Tällä hetkellä olisi mahtavaa vain vetäytyä vällyihin ja sulkea koko maailman äänet pois. Mutta ei vain voi. Niin ja ruokaakin pitää aina välillä laittaa. Meidän on pitänyt jo varmaan viisi päivää syödä hernekeittoa, mutta joka aamu on keittiöstä kuulunut "niin ne herneet! Hitto ne herneet!" Joten sitä tulossa varmaan sitten, kun Pekoni joskus tosiaan muistaa ne herneet jo illalla.

Seuraava kastike on valmistettu jääkaapin jämypaloista. Hyvää se oli silti.

Tomaattinen possukastike

2 annosta

500 g marinoimattomia possunsuikaleita

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

suolaa

mustapippuria

kirsikkatomaatteja maun mukaan

tomaattisosetta

ketsuppia

bbq-kastiketta

Kuullota sipulit öljyssä. Lisää possusuikaleet ja paista kunnes ruskistuneet. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Murskaa päälle pari valkosipulinkynttä. Kääntele hieman.Puolita kirsikkatomaatit ja lisää pannulle. Anna hautua, jotta tomaatit pehmenevät. Lisää pannulle tomaattisosetta, ketsuppia ja bbq-kastiketta oman maun mukaan ja anna hautua vielä hetki. Tarjoa riisin kanssa.

Valitettavasti Blogger on mennyt jostain syystä uusimaan tuon kuvien lataamishomman eikä se nyt pelitä ollenkaan - syytä en tiedä, minä en osaa näitä tietokoneita. Mutta kuvia tulee siis joskus myöhemmin, jahka saan selvitettyä tämän mysteerin.

Edit - Oppii se vanha koirakin uusia temppuja :D

Kesäsalaattia syyskuussa

2010-09-22T15:26:00.002+03:00

Blogin uusi ilme hivelee ainakin minun silmääni (olenhan mahtavalla piirustustaidollani sen tehnyt ja Pekoni sen kasaan värkännyt), mutta mitä mieltä lukijat ovat? Olisi mukava kuulla kommentteja? Kuvahan näyttää aivan ala-asteelaisen piirtämältä, sitä on turha sanoa, sillä minähän piirrän yhtä taitavasti kuin yksivuotias. Lukion kuvaamataidosta (jota kävin juuri sen yhden pakollisen kurssin) sain numeroksi kasin, mikä johtui varmaan aikalailla kutakuinkin siitä, että äiti teki kaikki työni. Kiitos äiti, tyttärestäsikin tuli aikoinaan ylioppilas :)

Tämän salaatin olen tehnyt jo joskus kesällä kaapista löytyneistä tavaroista, mutta jostain syystä kuvat ovat jääneet kameraan pyörimään. Mutta laitetaan nyt.

Tomaatti-mozzarellavihersalaatti

2 annosta

jäävuorisalaattia

rucolaa

mozzarellaa

kirsikkatomaatteja

mustapippuria

pieni tilkka öljyä

1 tl sitruunamehua

PINNALLE:

herneenversoja

Revi jäävuorisalaatti ja rucola suikaleiksi, viipaloi mozzarella, puolita kirsikkatomaatit ja sekoita keskenään tarjoiluastiaan. Rouhi päälle mustapippuria maun mukaan, lorauta pieni tilkka öljyä sekä n. teelusikallinen sitruunamehua kirpeyttä antamaan. Sekoita. Lisää päälle herneenversoja.

Pekonia ja porkkanaa, osa 1...

2010-09-20T21:11:00.000+03:00

Niinhän siinä aina käy; kun tarpeeksi kuulee sitä nalkutukseksi (!) kutsuttua kommunikointia, niin kyllä alkaa viimein tapahtumaan. Meillä tänään oli kyseessä pitkään työn alla ollut projekti ihka omannäköisen blogipohjan tekemisestä. Porkkana suuressa taiteellisuudessaan suunnitteli (ja toteutti) suunnattoman projektin tehdä nuo "omakuvat" tuonne vasemmalle, ja itselleni lankesi pikkuhomma, eli Bloggerin asetusten tutkiminen, ja taustan määrittäminen Bloggerin mittasuhteiden mukaan. niin, ja tietty asentaminen..

Tässä tämä meidän yhteinen taideteos nyt on; kommentteja ja parannusehdotuksia otetaan kyllä vastaan, mutta niiden toteuttamiselle en anna mitään lupausta.... o:-)

Improvisaatiota maksapihvien kanssa

2010-09-17T21:18:00.000+03:00

Sanotaan että parhaat ruoat tulevat aina kokeilemalla. Tällä kertaa pääruoka oli jo tiedossa, mutta maksapihvit ja perunamuusi mielestäni vaativat rinnalleen jotain raikasta salaattia. Ja eikä muuta kuin kaivamaan jääkaappia, ja katsomaan mitä sieltä löytyy. Keltaista paprikaa, ja .... keltaista paprikaa. Hmm, aletaanpa improvisoimaan.

Sitruunainen curry-paprikasalaatti

1 - 2 keltaista paprikaa

2 rkl sitruunamehua

½ tl currya

½ tl basilikaa

Suikaloi paprika noin ½ cm levyisiksi suikaleiksi. Laita kaikki ainekset kannelliseen muoviastiaan. Sulje kansi ja ravista voimakkaasti että mausteet sekoittuvat paprikaan. Anna mausteiden imeytyä hetki ennen tarjoamista.

Makua voit muutella vaihtelemalla mausteiden määrää. Itse esimerkiksi pidän siitä että sitruuna ja curry tuovat melko vahvan vivahteen paprikan makuun.

Vihdoin taas kalaa

2010-09-16T11:10:00.005+03:00

Kalaprojekti jatkuu taas: tämä on laskettavissa myös minun lyhyellä matikallani, ettemme todellakaan syö kalaa edelleenkään kahdesti viikossa. Sen verran annan meille kyllä pisteitä kotiin, että aikaisemmin tekemääni Manteliseitä olemme kyllä syöneet useammin tässä välissä. Mutta silti se on liian vähän ja silti sitä kalaa pitäisi lisätä. Kuka tällaisiakin sääntöjä on mennyt keksimään (ja miksi minä olen niin tyhmä että päätän niitä noudattaa), häh???

Mamoilen edelleen, ja jatkan seitillä. En tiedä mikä olisi seuraava turvallinen kala, jolla voisi jatkaa, olen hieman kalafobikko edelleen. Pekoni toivoisi jo kovasti, että kokeilisin lohta (se pentele tykkää siitä paljon), mutta en tiedä olenko vielä henkisesti valmis. Ehkä jos tekisi uudenvuodenlupauksen, että ensi vuonna maistan lohta. Seuraavana vuonna voisi maistaa sitten vaikka muikkuja. Ehkä.

Olen myös tainnut muutaman kerran mainita, että koska jokapaikassa näkee ns. 2000-luvun ruokaa, olen siihen lopen kyllästynyt ja koitan suosia vanhoja, perinteisiä reseptejä. Niinpä lähdemme tälläkin kertaa liikkeelle sellaisella. Ruoalla, jota minä olen syönyt lapsesta asti ja joka on takuuvarmasti hyvää. Eikä pelottavaa.

Kalakeitto

5 - 6 perunaa

1 sipuli

4 dl vettä

n. 5 maustepippuria

n. 5 valkopippuria

500 g seitä

4 - 5 dl maitoa

nippu tilliä silputtuna

1 - 2 rkl voita

3/4 tl suolaa

Kuori ja lohko perunat sekä sipuli. Kiehauta vesi, lisää peruna- ja sipulilohkot sekä pippurit. Keitä n. 10 min. Lisää paloitellut kalat ja keitä hiljalleen 10 min. Lisää maito ja lopuksi tillisilppu ja voi.

Pala käteen ja kuorrutetta nuolemaan!

2010-09-14T09:43:00.006+03:00

Joku kirjoitti jossain, että tämä nyt on nähty jo vaikka missä blogissa, mutta että tekipä kuitenkin. Minä taas ajattelen, että jos jokin on nähty jo vaikka missä blogissa, sen täytyy tarkoittaa sitä, että kaikki ovat tykänneet, joten teen sitä todellakin. Joten tämä postaus ei tarjoa mitään uutta, sillä tämä nyt on nähty jo vaikka missä blogissa, mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin. Meidän blogissa tätä ei ole vielä ainakaan nähty.

Kaikki kehuivat tätä hyväksi. Noo, en minä nyt niin tiedä. Kyllähän tämän napaansa veteli, mutta kenties Marianne-karkit eivät ole koskaan olleet niitä minun suurimpia lemppareitani. Ehkä nämä pitäisi syödä niinkuin ihana pikku Miina teki käydessään äitinsä kanssa meillä kylässä: palanen vaan käteen ja nuolemaan pelkkää kuorrutetta!

Paholaisen piirakka

(pellillinen, nappasin ohjeen Pöytä kahdeksalle-blogista)

POHJA:

5 dl vehnäjauhoja

4 3/4 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl suolaa

1 dl kaakaojauhetta

50 g margariinia

2 ½ dl vettä

3 munaa

KUORRUTUS:

500 g tomusokeria

70 g margariinia

4 rkl maitoa

2 tl vaniljasokeria

PÄÄLLE:

mariannecrushia

Sekoita pohjan kuivat aineet. Lisää sekaan sulatettu margariini ja vesi. Vatkaa 2 min. Lisää munat ja vatkaa vielä 2 min. Levitä pellille leivinpaperin päälle mariannecrushia. Valuta päälle taikina ja paista 200 asteessa n. 20 min. Valmista kuorrutus: Sekoita sulatettu margariini ja muut aineet. Levitä jäähtyneelle pohjalle. Ripottele pinnalle reilusti mariannecrushia.

Täytyy sanoa, että piirakan nimi on myöskin aivan hazardi, sillä tämä ei ole paholaista nähnytkään! Mutta loppujen lopuksi, murentakaan ei kyllä yli jäänyt!

Nyt jatkan viikon ainokaisen vapaapäivän viettoa ja pakenen takaisin vällyjen väliin. Lauantaina kävimme katsastamassa mutsin kanssa Prinsessa-elokuvan (ostin liput netistä, johon rävähti yhtäkkiä teksti "tämä on Finnkinon yllätyshinta, osta liput 3 €/kpl - ei haitannut :D) ja sunnuntai-maanantain matkustin koulupäivän takia taas 600 km junalla, jonka ajan kuvittelin saavani nukkua, mutta teinilauma päätti toisin - ensin laulettiin maan korvessa ja sen jälkeen alettiin pelata lentopalloa! Minun päähäni pallo ei lentänyt, mutta viereisen herran nupista se kimposi kertaalleen! Joten olen mielestäni leponi ansainnut ;D

1000

2010-09-09T12:37:00.000+03:00

Aloitteleville bloggaajille (tai ainakin meille) on jo hieno saavutus, kun blogissaan on vierailtu tuhat kertaa. Kiitos vierailijoille siitä. Kommentointi on jäänyt vähäiselle, joten nyt vain rohkeasti! Kommentit ja vinkit ovat aina mukavia yllätyksiä!

Varsinaiseen bloggailuun palataan taas, jahka elämä hieman rauhoittuu :)

Virallinen juoma joka maistuu ei miltään

2010-09-05T18:18:00.002+03:00

Pekonin kanssa ollaan molemmat suuria kahvi-ihmisiä. Aamulla ei tapahdu mitään ennen vähintään kahta kuppia vahvaa kahvia. Valitettavasti illasta juotu kahvi takaa sen, että tapahtuu kaikkea - minä olen pirteä kuin maantiekiitäjä. Silti illasta tekisi aina mieli jotain kuumaa, eikä aina viitsisi juoda lämmintä mehua tai glögiä. Niinpä olen päättänyt yrittää oppia juomaan teetä!

Olen aina ollut aika lailla samaa mieltä, kuten Laura Malmivaara elokuvassa Kuutamolla: tee on kuin työntäisi kielensä ulos sateella! Inhoan teen perusmakua, koska se ei maistu oikeastaan millekään. Tai no, teelle. Miten se voi kenenkään mielestä olla oikeasti hyvää??

Aloitin kokeiluni mansikkateellä, koska ajattelin, että se maistuisi ehkä vielä vähän mehulle ja olisi turvallinen vaihtoehto. Mutta vaikka kuinka nussuttelin sitä teepussia sinne veteen niin ei siitä mitään makua kyllä irronnut! Haju oli mansikan, mutta kun hörppäsin kupista niin mikä siinä oikein maistuikaan?? Ei mikään! Eli tee! Yöh. Tee on virallisesti juomaa joka maistuu ei miltään!

Pekoni taas yksi maanpetturi: se sitten niinkuin juo ihan mielellään teetäkin. Vasemmalla siis Pekonin perus Earl Crey ja oikealla minun mansikkateeviritys.

Jätän taas teekokeiluni vähäksi aikaa ja palaan astian äärelle, jahka traumani on hieman laantunut. Tai kun univelkani alkaa taas iltakahvijuomisen vuoksi kasaantua niin pahasti, että meinaan nukahtaa pystyyn. Siihen asti: hei sun heiluvilles, tee!

Ja lopuksi: jos jollakin on jokin vinkki, jolla teen saa maistumaan ei teeltä (eikä se, että lakkaa juomasta teetä), otan vihjeitä mielelläni vastaan!

Ihanaa kahvi-suklaapiirakkaa

2010-08-31T14:49:00.005+03:00

Eilen alkoi harjoittelu keskussairaalassa, joten päivitykset saattavat hieman hiljentyä. Toisaalta vapaapäivien rentoutumista minulle on hyvän ruokan laittaminen (syöminen) sekä leipominen (ja niiden syöminen), joten saa nähdä :) Pekonikin palasi takaisin töihin, joten lomat on valitettavasti tosiaan lusittu.

Viimeisen lomapäivän kunniaksi (tai viemään sitä masennusta pois) tein yhtä pitkäaikaista suosikkiani, kahvi-suklaapiirakkaa. Koska olemme Pekonin kanssa kovia kahvinystäviä ja minä olen vielä kovempi suklaanystävä, tämä piirakka tekee aina kauppansa. Eikä kyllä yksikään vuosien varrella meillä vierailleista ja usein tätä piirakkaa syöneistä ole koskaan valittanut. Nam.

Kahvi-suklaapiirakka

2 kananmunaa

3 dl sokeria

150 g margariinia

2 dl kuumaa kahvia

5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

3 rkl kaakaojauhetta

2 tl vanilliinisokeria

KUORRUTUS:

5 rkl kuumaa kahvia

5 rkl margariinia

4 dl tomusokeria

2 tl vanilliinisokeria

3 rkl kaakaojauhetta

Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata rasva ja sekoita joukkoon kahvi. Lisää seos muna-sokerivaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan siivilän läpi. Sekoita varovasti. Levitä taikina voideltuun piirasvuokaan (halkaisija 28 - 30) ja paista uunin alatasolla 200 asteessa n. 25 min (käytin itse kahta neliövuokaa, vetoisuus muistaakseni 1,8 l). Sulata kuorrutusta varten kuuman kahvin joukkoon rasva. Lisää vanilliini- ja tomusokeri sekä kaakao. Levitä pehmeä kuorrute jäähtyneelle piirakkapohjalle. Koristele piirakat mielesi mukaan :)

Joku söi kaapista molemmat piirakat :/ Kukahan?!

Purkkeja, purkkeja, lisää purkkeja!

2010-08-28T14:56:00.005+03:00

Ihanainen ystäväni Maija käväisi meillä alkuviikosta ja pyysi minua loppuviikosta mukaansa Ikea-reissulle Tampereelle. Parasta oli vielä, että Maijakin sai ansaitsemaansa lomaa ja pääsimme lähtemään aivan kahdestaan. Toki illasta tuli jo niitä ihania pieniä pirpanoitakin ikävä :)

Tarkoitukseni oli kuitenkin tosiaan lähteä vain Maijan seuraksi tyyliin "en minä mitään tarvitse". Loppuviimeksi ostoskuitissani komeili kolminumeroinen luku ja mietinkin, pystyykö kukaan läpikäymään Ikeaa ostamatta oikeasti yhtään mitään?! Vähintään niitä himputin halpoja lihapullia, joita syöt sen 15, mutta harmittelet pöydässä, että oikeasti olisi kyllä mennyt se kaksikymmentäkin.

Tässä kuitenkin jotain satoa keittiöön, jotka lähti matkaan. Lisäksi ostin myös olkkariin tv-tason, josta tajusin vasta kotona, että taso kantaa vähemmän kuin mitä telkkari painaa, eteiseen nelilokeroisen kuutiohyllyn ja siihen päälle ihanan pienen lampun, säilytyslaatikoita sekä keittiöön jakkaran, joka on vielä paketissaan ja siitä siis kuvia myöhemmin. Plus tietysti sen sinisen kassin :)

Aivan ihania pulloja, joihin kenties innostun tekemään marjasadosta omatekoista mehua tai jotka voi laittaa vain pöytään ja tarjota niistä vettä. 1,95 €/kpl.

Muovisia tarjoiluastioita, kaksi punaista ja sininen (vaaleanvihreät olivat valitettavasti loppu), joihin on helppo laittaa kakkuja tarjolle. 3,95 €/kpl.

Aivan yltiöihania pieniä maustepurkkeja, joita mahdollista pitää pystyssä kuten ensimmäinen oikealta tai hieman könössä, kuten kaikki loput. Intouduin ja ostin näitä 12 kpl ja kotiin päästyä kirosin, että olisi ehkä pitänyt ostaa vielä lisää :) 3,95 €/4 kpl.

Ja lisää purkkeja (Pekoni jo hermostuu "eihän meillä oo ees enää mitään tavaraa ja sää vaan ostat joka kauppareissulla lisää purkkeja!"). Tosiaan aivan kuin entisiä ei olisi, mutta en voinut vastustaa. Edessä siis pieniä ihania hillopurkkeja, takana hieman korkeampia, joille en kyllä totuuden nimissä ole vielä keksinyt käyttötarkoitusta. Ajattelin ensin laittaa niihin jauhoja, mutta sitten ne olivat kuitenkin hieman liian pieniä. Purkkeja oli myynnissä vielä isompia ja sitten ns. spagettipurkkeja, jotka ovat todella pitkiä. Edessä olevat purkit 1,95 €/kpl, takana olevat purkit 2,95 €/kpl.

Ja lopuksi mahtavia koristelumuotteja. Isoissa muoteissa pilkkuja sekä erikoisia viivoja (toisesta päästä korkeampi kuin toisesta) ja pienissä muoteissa kukka, iso ja pieni sydän sekä yksi kiistelty härpäke.

Minä: "Kato, Hello Kitty-muotti".

Maija: "Tuo on kyllä rapu!"

Joten siis: kerro sinä mikä tämä on?! Ja älä hänksläänny alla olevista pilkku- ja viivamuoteista. Maija sanoisi tähän: "No niin, oot yrittäny huijata, oot asettanu tolle silmät niinku ne Hello Kittylla on", mutta en ole. En vain vielä viitsinyt avata pakettia :)

Jotenka siis kiitoksia Maijalle aivan ihanasta päivästä ja reissusta!

Oluen ystäville

2010-08-25T15:53:00.006+03:00

Seuraava ruoka on ehdottomasti oluen ystäville. Pekoni on sellainen, minä en, mutta päätin karaistaa itseni ja kokeilla. Ehkä se olut ei sittenkään maistuisi niin pahalle, kun se on ensin ollut reippaan tunnin uunissa. Te jotka ette juo olutta, uskokaa minua: kyllä se maistui. Aivan yhtä pahalle. Ja oluen maku oli tarttunut lihoista perunaviipaleihin asti. Te taas jotka juotte olutta, uskokaa pekonia: tätä ruokaa kannattaa kokeilla. Minun olutkulttuurini jäi kuitenkin tähän ruokaan ja seuraavan kerran teen sen lihaliemeen.

Merimiespata

4 annosta,
(Alkuperäinen ohje Pirkalta, olen muunnellut sitä hieman)

500 g naudan sisäpaistia

2 - 3 sipulia

1 kg kiinteita perunoita

2 - 3 rkl öljyä

suolaa

15 maustepippuria

2 laakerinlehteä

3 - 4 dl pannun huuhdelientä

pieni pullo olutta

Leikkaa naudanpaisti ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi myös kuoritut sipulit ja perunat. Ruskista lihaviipaleet molemmin puolin. Siirrä viipaleet syrjään. Ruskista sipulit ja siirrä ne myös syrjään. Huuhdo pannu ruskistamiskertojen välillä ja ota liemi talteen. Lado ainekset pataan kerroksittain niin, että pohjalle ja päälle tulee perunakerros. Ripottele väliin suolaa, lisää pippurit ja laakerinlehdet. Kaada pataan pannun huuhdeliemi ja olut. Jos et pidä oluesta, voit tosiaan laittaa pataan saman verran lihalientä. Hauduta uunissa 200 asteessa n. 1 t 15 min, kunnes liha ja perunat ovat kypsiä. Koska nestettä on perunoiden ja lihan määrään verrattuna suhteellisen vähän, käy sekoittamassa pataa useammin kuin minä sekoitin, jotta pinta ei kärähdä niin kuin minulla :)

Hieman tosiaan kärvähti ;) Kuva ei siis mairittelevin, mutta kannattaa silti kokeilla!

Pata sopii mainiosti pimeneviin syysiltoihin, kun mieli halajaa jotain kotoisaa ja lämmintä :)

Maukasta suklaata maukkaille ystäville :)

2010-08-23T23:01:00.004+03:00

Kiitoksia Maijalle, Pepille ja Ohtolle ihanasta päivästä. Koska eilinen päivä meni yhden kaverin Kanadaanlähtöläksiäisissä, en kerennyt ajatella päivän tarjottavia kuin vasta tänään. Lähdin taas tapani mukaan kauppaan vain hatara muistikuva jääkaapin sisällöstä, joten tarjottavat oli keksittävä likimain K-Marketin tiskillä. Niinpä päätin mennä helpoimman, mutta maistuvimman kautta ja tässä on tulos:

Mustikka-valkosuklaasydämet

valkosuklaata

mustikoita

Sulata valkosuklaa vesihauteessa tai mikrossa. Laita pakastusmuottiin (itse käytin Iloleipurin silikonista sydänmuottia) muutama pieni tai yksi iso mustikka. Valuta päälle valkosuklaata. Laita pakkaseen n. kahdeksi tunniksi.

Vadelma-maitosuklaasydämet

maitosuklaata

vadelmia

Valmista samoin kuin yllä.

Makeanhimoon suklaakääretorttua

2010-08-17T12:43:00.004+03:00

Jos tekee mieli jotain niin makeaa, että yhdellä palasella saa todellakin vietyä makeanhimon pois (minulle tuota temppua ei meinaan tee esim. lautasellinen suklaajäätelöä tai palanen Sacherkakkua), kannattaa väkertää tätä suklaakääretorttua. Täyte ja kuorrute ovat niin makeita, ja niitä on niin paljon, että harvalla löytyy kisakuntoa tempaista huiviin toinenkin palanen. Hyvä tarjottava myös niille vieraille (lue: anopille), joille "mikään ei koskaan riitä" :D

Suklaakääretorttu

POHJA:

4 munaa

1 ½ dl sokeria

½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

½ dl kaakaojauhetta

½ tl leivinjauhetta

TÄYTE JA KUORRUTE:

n. 400 g säilykeaprikooseja

250 g tummaa suklaata

200 g maitorahkaa

1 dl sokeria

1 rkl vaniljasokeria

2 ½ dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita keskenään vehnä- ja perunajauhot, kaakaojauhe sekä leivinjauhe. Lisää jauhoseos vaahdon joukkoon ja sekoita varovasti nostelemalla tasaiseksi taikinaksi. Levitä taikina leivinpaperin päälle pellille. Paista 225 asteen uuninlämmössä keskitasoa alempana n. 8 min. Kumoa pohja sokeroidun leivinpaperin päälle ja irrota paistopaperi. Valuta ja soseuta säilykeaprikoosit. Levitä aprikoosisose kääretorttulevyn päälle. Sulata suklaa miedolla lämmöllä vesihauteessa. Anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Mausta rahka sokerilla ja vaniljasokerilla. Vatkaa vanilliinikastike kovaksi vaahdoksi. Sekoita suklaa ja vanilliinivaahto maitorahkan joukkoon. Levitä puolet seoksesta kääretorttulevyn päälle. Kääri levy paperin avulla rullalle. Nosta kääretorttu tarjolle ja peitä se lopulla suklaaseoksella. Koristele pinta mielesi mukaan.

Torttu maistui hyvälle ja todella makealle kahviseurana. Jos et halua kääretortusta yhtä makeaa, kokeile korvata maitorahka esimerkiksi maustamattomalla jogurtilla. Myös aprikoosit voi vaihtaa vaikka persikoihin. Tummaan suklaaseen ei kannata kajota - vanilliinikastike vaalentaa sen tarpeeksi ja maitosuklaa tekisi tortusta jo liian ötlöä.

Rokulipizzoja :)

2010-08-16T10:54:00.003+03:00

Viikonloppu oli upea ja synttärit menivät mahtavasti. Saunottiin ja juotiin ja, no, juotiin. Pekonia alkoi aamulla janottaa ja puheensa mukaan joi muutaman lasillisen limsaa - eikä jotenkin tunnistanut, että limsan joukkoon oli sekoitettu pullollinen koskenkorvaa (pekonin makuaisti alkaa selvästi hämärtyä ;D), joten arpaonni selväpäisimmästä osui minun kohdalleni ja sain toimia eilisen aamun sitten kuskina, heitellen vieraita sinne tänne. Ja vaikka kummallakaan ei varsinaista dagen efteriä ollutkaan, tuli eilisestä silti kunnon rokuli-pizzapäivä.

Kinkku-tomaatti-ananaspizza

Kinkku-jauheliha-tomaattipizza

uunipellillinen molempia pizzoja

pohjan ja tomaattisoseen ohje täällä

Keittiöön Iittala-löytöjä

2010-08-12T15:24:00.001+03:00

Olen kyllä aika hiton kömpelö: jotenkin onnistuin jo toistamiseen poistamaan blogitaustan ja saamaan kaikki asetukset niin sekaisin, että meni koko aamupäivä niitä ratkoessa ja palautellessa. Ensimmäisen sössimiseni jälkeen (joka tapahtui noin vajaat kuukausi sitten) onnistuin poistamaan sivun ylälaidasta tuon "Keisarin uudet vaatteet"-logon ja koska en tumpelona tietokoneenkäyttäjänä tajunnut miten sen tein, en myöskään tajunnut miten sen saan takaisin. No, nyt pitäisi kaiken taas olla oikeilla paikoillaan ja - huh, toivottavasti - en enää mene painelemaan ylimääräisiä nappeja ajatellen, että "mitähän tuosta tapahtuu???" Katastroofi - se siitä tapahtuu!

Olen ajatellut alkaa tekemään myös postauksia uusista hankinnoistani keittiöön sekä hieman muuallekin sisustukseen, sillä olen innokas shoppaililja ja kirpputorien kiertäjä ja kaunis kattaushan on puoli ruokaa. Nämä päivitykset tulevat löytymään keittiö-tunnisteen alta, vaikka sieltä saattaa löytyä muitakin kuin keittiöjuttuja :)

Tässä tiistaina tekemäni Iittala Outletin löytö. HotCool lasi 34 cl, 5 €/kpl (ovh 19,75 €/2 kpl). Värivaihtoehtoina oli oranssi, khakinvihreä sekä minun valitsema beige. Olen pitkään metsästänyt kivoja laseja, joista syksyn tullen voisi juoda glögiä (meillä tällä hetkellä vain jostain alekopasta ostetut rumilukset) ja katsellut näitäkin laseja pitkään "sillä silmällä" :) Joten pakkohan ne oli ostaa, kun sai niin halvalla.

Ja tässä muutama kuukausi sitten tekemäni löytö myöskin Iittala Outletista: kaksi Hackmanin Touch-pikkurimyllyä 10 €/kpl (ovh 27,20 €). Toiseen laitoin perinteisesti pippuria, toiseen karkeaa suolaa. Nämä myllyt kehtaa laittaa pöytään tarjolle ihmisten itse rouhittavaksi ;)

MyIittala-tarjouksena oli Muumi-juomalaseja, joita ystäväni Minttu osti pienelle tytölleen. Itsekin aloin niitä himoita (vaikka meillä ei lapsia olekaan, olen itse suuri Muumi-fani), mutta en kuitenkaan raaskinut. Lasit ovat Kartio-mallin mukaisesti tehtyjä ja maksoivat 16,90 €/2 kpl MyIittala-jäsenille. Lasien nimet ovat muuten vasemmalla Yksityiselämää ja oikealla rakastuminen :D Tuo yksityiselämää on minusta aika hauska :D Kuvan nappasin Iittalan sivuilta, jossa myöskin kyseinen tarjous voimassa ja MyIittala-yhteisöön on mahdollista liittyä myös siellä.

Viikonloppuna on vuorossa miehen veljen nelikymppiset, joten blogi hiljenee siksi aikaa ja palaan taas kokkailujen pariin ensi viikolla - tänä viikonloppuna tarkoitus on: eat, drink and be marry.

Arkiromantiikkaa keittiöpyyhkeissä, vehnästä pyyhkeen alla

2010-08-11T13:49:00.003+03:00

Loma on alkanut viileästi sadekeleillä, mutta tuntuu mukavalle, kun on kerrankin aikaa tehdä mitä itseään ikinä lystää; lukea hyviä kirjoja, pelata uudella Nintendo Wiillä ja mikä tärkeintä, leipoa. Syksyn lähestyessä saan aina tällaisia "nyt hoidetaan tätä perhettä"-pistoskohtauksia, joiden ansiosta tartun yleensä kaulimeen ja alan väkertää. Herkkujen leipominen on ollut viime päivinä niin pinnalla, että ajattelin vaihteeksi leipoa leipää. Kotitekoinen hiivaleipä tekee paremmin kauppansa kuin kaupan valmishöttö, ja kaikki onkin jo melkein syöty.

Hiivaleipä

4 leipää

1 l maitoa

2 pussia kuivahiivaa

1 rkl suolaa

vajaa 2 kg hiivaleipäjauhoja

1 dl sulatettua margariinia

Liuota suola ja hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää margariini ja jauhot. Sekoita taikina ja anna sen nousta. Leivo taikinasta 4 pyöreää leipää ja nostata ne liinan alla. Pistele haarukalla ja paista 225 asteessa n. 30 min, eli kunnes leivät ovat kauniin kullankeltaisia.

Arkiromantiikkaa keittiöpyyhkeissä ;)

Tämän helpommaksi ei leivänteko voi paljoa enää mennä, joten nyt vaan kaikki väkertämään ja nauttimaan uunituoreesta leivästä :)

Vieraskirja

2010-08-10T00:56:00.001+03:00

Vaikka aina ei välttämättä olisi niin paljon sanottavaa,

niin jätäthän kuitenkin merkinnän käynnistäsi.

Mustikka-aika

2010-08-09T22:22:00.006+03:00

Nyt jos koskaan on aika mennä mustikkaan - metsään tai pakastealtaalle, aivan sama. Kunhan uunista vain tulee ulos jotain mehevää, jossa on tummansinisiä laikkuja. Vanhoista postauksistani varmasti huomaa, että suurena mustikoiden ystävänä syön niitä muulloinkin kuin vain tähän aikaan vuodesta - minua ei pakastealtailla kyykkiminen haittaa.

Tällä kertaa mustikat päätyivät työpaikan pöytään viimeisen työpäivän kunniaksi (ja sen, että huomasin sen loman tulevan sieltä sitten kuitenkin). Piirakka teki kauppansa aamupäivä- ja iltapäiväkahvien aikana niin, että sain kotiinviemisiksi tyhjän vuoan ja murenat. Nam.

Mustikkapiirakka

10 annosta

(Alkuperäinen resepti Pirkka-lehti)

150 g meijerivoita tai leivontamargariinia

1 ½ dl sokeria

3 kananmunaa

1 dl crème fraichea

3 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

MUSTIKAT:

200 g mustikoita

½ dl vehnäjauhoja

KUORRUTUS:

200 g maustamatonta tuorejuustoa

½ dl crème fraichea

2 dl tomusokeria

2 tl sitruunamehua
(keltaista elintarvikeväriä)

Voitele vuoan reunat ja vuoraa pohja leivinpaperilla. Vatkaa pehmeä rasva, sokeri, munat ja crème fraiche sähkövatkaimella tasaiseksi taikinaksi. Sekoita 3 dl jauhoja, leivinjauhe ja vanilliinisokeri keskenään. Lisää jauhoseos taikinaan. Pyörittele jäiset mustikat lopuissa jauhoissa ja sekoita varovasti taikinan joukkoon. Levitä taikina vuokaan. Paista 175 asteessa hieman keskitasoa alempana n. 40 min. Tuoreita mustikoita käytettäessä lyhennä paistoaikaa. Sekoita kaikki kuorrutuksen ainekset kulhossa. Lisää tomusokeria, jos kuorrutus on liian löysää. (Värjää kuorrute halutessasi keltaisella elintarvikevärillä). Levitä kuorrutus jäähtyneen kakun päälle.

Ja ei kun nauttimaan suomalaisista marjoista! Nams.

Nälkä tuli takaisin

2010-08-04T10:57:00.006+03:00

Vihdoin ja viimein ulkona jyrisee kova ukkonen - tätä on odotettu sitten ensimmäisen hellepäivän. Kenties tämä uuvuttavan kostea ja kuuma keli nyt viimein hellittää ja työnteosta tulee edes hieman inhimillisempää.

Illat ovat muutenkin pimentyneet ja muutamana iltana on puhaltanut viileä tuuli - syksy tekee tuloaan, vaikka lehdet vielä mainostavatkin uusista hellekausista. Kelien hieman viilentyessä jopa tosi pahasti jäissä ollut ruokahaluni alkaa pikku hiljaa palailla - on jopa oikeasti nälkä. Ja mitä silloin tahtoo syödä kun on kovasti nälkä? Tietysti omia suosikkiruokiaan. Suurena punajuuren ystävänä tässä tulee niistä yksi.

Punajuuri-jauhelihalaatikko

6 annosta

2 rkl öljyä

2 sipulia

400 g naudan jauhelihaa

8 etikkapunajuurta

1 ½ dl riisiä

4 dl vettä

1 tl suolaa

½ tl mustapippurirouhetta

VUOKAAN:

margariinia

MUNAMAITO:

3 kananmunaa

5 dl maitoa

½ tl suolaa

valkopippuria

PÄÄLLE:

juustoraastetta

Kuumenna öljy padassa tai wokkipannussa. Kuori ja silppua sipulit ja ruskista niitä muutama min.

Lisää jauheliha ja ruskista se.

Raasta pataan punajuuret.

Lisää riisi, vesi ja mausteet. Hauduta seosta kannen alla 10 min tai ilman kantta 15 min.

Voitele vuoka ja riissä seos siihen. Sekoita munamaito ja kaada seos vuokaan.

Ripottele päälle juustoraastetta ja kypsennä 175 asteessa uunin keskitasolla 30 - 40 min.

Kuvat hieman huonoja - oli vähän nälkä ja kiire syömään ;)

Arkistojen kätköistä esittää: Mustikkamuffinimuffinssi

2010-07-23T13:12:00.001+03:00

Helteet ne vaan jatkuu, joten kaikki muu innostus kuin vedessä lilluminen (ja pakollisten töiden tekeminen) on aivan nollassa. Tässä on eletty kaupan eineksillä sekä lähipizzerian antimilla nyt hetken aikaa, eikä parempaa näytä olevan tulossa. Siispä kaivelen arkistojen kätköistä jotain päivitettävää, ettei nyt aivan unohdu tämä blogimaailma :)

Näitä muffinsseja olen tehnyt joskus - ööh - varmaan reippaat kaksi vuotta sitten. Alkuperäinen tarkoitus niissä kai ei ole "särkeä" mustikoita, mutta mielestäni oli hauskaa tehdä vaihteeksi violetteja muffinsseja. By the way, keskustelimme joskus rakkaan Minttuni kanssa siitä, millä nimellä muffinsseja kuuluisi kutsua. Tulimme molemmat siihen tulokseen, että sana muffini on järisyttävän ärsyttävä (yhtälailla kuten sanat muusi tai kaakku - ne ovat muussi ja kakku), mutta joudun myöntämään itsekin sortuvani joskus tuohon sanaan. Koitan kuitenkin kovasti täräytellä niitä ässiä sinne väliin ;)

Mustikkamuffinssit

8 isoa muffinssia

(alkuperä muistaakseni Me-lehti)

3 dl vehnäjauhoja

½ dl vehnäleseitä

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

2 dl mustikoita

2 kananmunaa

1 ½ dl taloussokeria

1 dl maustamatonta jogurttia

100 g sulatettua voita tai margariinia

KORISTELUUN:

½ dl tomusokeria

n. 1 ½ tl vettä

8 isoa mustikkaa

Sekoita kuivat aineet ja mustikat kulhossa. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää kuivat aineet, jogurtti ja rasvasula vuorotellen kevyesti vatkaten. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista 200 asteessa n. 17 min. Viimeistele muffinssit tomusokerikuorrutuksella ja mustikoilla. Voit myös koristella muffinssit eri tavoin, kuten erilaisilla strösseleillä.

Maustetta kuumaan kesäpäivään

2010-07-19T22:42:00.002+03:00

Kesään kuuluu mielestäni aina grillaaminen. Oli se sitten kaasu-, hiili-, tai sähkögrillillä, niin grillatun porsaanfileen tuoksua ei voita mikään. Paitsi ehkä grillattu porsaanfile, jossa päällä herkullinen maustevoi.

Maustevoi grillatulle lihalle

50 g voita

1 tl kuivattua tilliä

1 tl kuivattua basilikaa

1/2 tl rouhittua mustapippuria

suolaa maun mukaan

Sekoita kaikki ainekset keskenään. Tarjoile kylmänä vastagrillatun lihan päällä.

Itse kun pidän erittäin vahvoista mauista laitoin suhteellisen "reiluja" teelusikallisia, ensi kerralla aion tuplata muut mausteet paitsi suolan, joka tässä annoksessa maistui mielestäni jo hieman liikaa.

Helteellä kuuluu tankata

2010-07-17T10:57:00.003+03:00

Ei näillä helteillä oikein enää ruoka maistu, mutta juoda pitäisi muistaa. Kun raanavesi tai perusmehu alkaa tökkiä, kokeile tätä:

Hellepäivän mansikkajuoma

3 dl hedelmämehua

1/4 vesimelonin mehua

2 dl omenamehua

15 mansikkaa puserrettuna

0,5 l tonicia eli sitruuna/lemonlimsaa

Kaada kannuun hedelmämehu. Puserra vesimelonista mehu ja kaada joukkoon. Lisää sekaan omenamehu. Pese ja perkaa mansikat. Puserra murskaksi ja sekoita joukkoon sekä mehu että muussaantuneet mansikat. Kaada päälle tonicia ja lisää joukkoon jäitä ja nauti kylmänä. Jos et pidä mansikoiden paloista mehun seassa, voit kaataa juoman laseihin siivilän läpi.

Kalpeat mokkapalat (eivät ole saaneet aurinkoa)

2010-07-16T11:22:00.005+03:00

Tällaisilla helteillä ei jaksa tehdä yhtään mitään. Koska töissä on pakko käydä, jää ruoanlaitto vähemmälle: ainoa mikä maistuu on litratolkulla kylmää mehua, vähän siideriä väliin sekä pakettikaupalla lakritsijäätelöä.

Pitkään olen kuitenkin metsästänyt täydellistä Mokkapalojen reseptiä. Koska eksyin taas paikalliseen maakuntakirjastoon, lainasin sieltä Perheen ruokavuosi-keittokirjan (Sirpa Talka, 2008) vain ja ainoastaan kokeillakseni Mokkapalareseptiä ja todetakseni, että etsintäni jatkuvat edelleen. Otan mielelläni vastaan sinun parhaan Mokkapalareseptisi ja kokeilen.

Mokkapalat

16 - 20 palaa

5 dl vehnäjauhoja

½ dl kaakaojauhetta

1 rkl leivinjauhetta

2 tl vanilliinisokeria

4 munaa

3 dl sokeria

2 dl maitoa

200 g margariinia sulatettuna

VUOKAAN:

margariinia

korppujauhoja

KUORRUTUS:

500 g tomusokeria

50 g margariinia sulatettuna

3/4 dl vahvaa kahvia

KORISTELUUN:

nonparelleja

Mittaa kuiva-aineet kulhoon. Vaahdota toisessa kulhossa munat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Siivilöi kuiva-aineet muna-sokerivaahtoon. Lisää joukkoon maito ja rasva. Sekoita taikina tasaiseksi. Voitele mokkapalapannu (30 x 20 cm) margariinilla ja jauhota se korppujauheella. Kaada taikina vuokaan. Itse käytin perinteistä leivinpaperoitua peltiä. Kypsennä mokkapalalevyä 200 asteessa n. 25 min. Anna levyn jäähtyä. Sekoita kaikki kuorrutteen ainekset keskenään ja levitä seos jäähtyneelle mokkapalalevylle. 500 g tomusokeria tuntui olevan liikaa ainakin minun palasilleni, sillä vaikka kuvittelen aina keittäväni vahvaa kahvia, se on kuorrutteen väristä päätellen kuitenkin aikamoista lirua. 3/4 dl "vahvaa" kahvia mittasuhteilla 3 kuppia vettä, 4 mittaa kahvia sai kuorrutteesta tällaista:

Hmm, mitä tälle kuorrutteelle tapahtui???

Kuorrute maistui siis vahvasti sokerille, mikä ei haitannut minua yhtään, mutta Pekonin hampaita se hieman vihloi :) Lisäksi kuorrute oli Mokkapaloihin aivan liian vaaleaa. En tiedä mitä tein pieleen, sillä seurasin ohjetta tunnollisesti ja silti lopputulos on tässä.

Sirottele päälle nonparelleja.

No, saipahan taas Pekonin työporukka kahvitauolle vehnästä :)

Sanokaa mun sanoneen

2010-07-09T14:19:00.001+03:00

Kesä on kohta ohi, sanokaa mun sanoneen. Ja mitä minä olen tehnyt? Ottanut aurinkoa? En. Käynyt uimassa? En. Grillannut? En. Ostanut uuden hellemekon? En. Mitä minä taas olen tehnyt? Käynyt joka ilta suihkussa, koska olen liian väsynyt mennäkseni uimaan vaikka asun järven rannalla? Kyllä. Käynyt luvattoman monta kertaa syömässä ABC:n noutopöydän, koska olen liian väsynyt laittaakseni ruokaa? Kyllä. Unohtanut kaikki "pitäisi syödä terveellisesti"-jupinat? Kyllä. Tehnyt vain töitä, töitä ja töitä? Kyllä, kyllä ja kyllä!

Onko tässä tullut siis tehtyä mitään, mitä joka kesä kuuluisi tehdä? Ei näköjään. Ja kesä on reippaasti jo väärälle puolelle nytkähtänyt. Syön joka kesä tuhottoman määrän herneitä, sillä ne ovat suurinta herkkuani: ostin muutaman litran, jotka olivat aivan madonsyömiä. Pidän kovasti uimisesta ja yleensä kesäisin peseydyn mahdollisimman usein järvessä: kävin heittämässä talviturkkini kesäkuun alussa 16 asteisessa järvessä ja pinkaisin nopeasti takaisin saunaan. Muutenkin koko kesä on mennyt omituisessa sumussa; kenties siihen vaikuttaa se, että menen jo kolmatta viikkoa yhden päivän vapailla, joista viikoista jokaisena viikonloppuna olen tehnyt kaksi iltavuoroa. Eikä homma näytä paranevan: huomenna iltaan, ensi viikon viikonloppuna kaksi iltaa ja sitten lauantai vapaa, sunnuntai ilta. Huoh, kuten edeltävässä kirjoitin, olen tämän kesän jälkeen todella pahasti mätkitty.

Kerran olen tänä kesänä syönyt mansikoita. Se tarina meni näin:

Sitrusmansikat

mansikoita

sokeria oman maun mukaan

½ sitruunan raastettu kuori

½ sitruunan mehu

Perkaa ja viipaloi mansikat. Kääntele mansikoiden joukkoon sokeria oman maun mukaan. Raasta mansikoiden päälle puolikkaan sitruunan kuori ja purista siitä mansikoiden päälle mehu.

Seuraavalla kerralla tämä kesä on varmaan jo loppu, sanokaa mun sanoneen.

Muotoile ja mätki!

2010-06-13T19:55:00.002+03:00

Tänään vietetään kauan ansaittua dagen efteriä, joka johtuu eilen juhlituista Mintun synttäribileistä. Tänä päivänä koitin taas kovasti houkutella Minttua mukaan ruokabloggailemaan, mutta houkutteluihini sain seuraavan vastauksen: "Miten hemmetissä mää voisin mitään reseptejä kirjoittaa, kun leipäreseptitkin menee näin: sekoita aineet yhteen, muotoile ja mätki!" Niin, mitäpä siihen sanomaan, joten minun vastaus: "voisithan sää tehdä sellasen komedia-ruokablogin, hääh?"

Ööh, tätäkin kirjotusta voisi vähän muotoilla ja mätkiä.

Tärkeimpänä ilmoituksena kuitenkin, että pekoni on taas lähdössä viikon työreissulle ja minä olen menossa maanpakoon äitin hoiviin - jotenka postaukset ovat nyt viikon pannassa. Palaamme astialle sitten juhannusviikolla (tai palaa kuka palaa, pekoni aloittaa kesälomat ja minä aloitan kesätyöt). Reilu kerho kokoontuu taas meillä päin. Kesän jälkeen pekoni on taas kuin uudesti syntynyt ja muotoiltu, minä olen kaiken kärsinyt ja mätkitty. Morjens.

Täällä yksi Cookie Lover :)

2010-06-11T14:17:00.006+03:00

Rakastan vanhoja, pieniä kirjastoja. Tahtoisin elää vielä sitä aikaa, kun kirjastoauto kiersi ympäriinsä. Inhoan tätä "keskittämis-aikaa", jolloin kaikki pieni ja sievä lakkautetaan ja tilalle tulee suurta ja kolhoa. Nykyään kun melkein kaikki on tarjolla melkein 24/7, pienet asiat unohtuvat eikä enää todella tiedä mitä oikeasti haluaa. Isoissa kirjastoissakin iskee pakokauhu ja yltäkylläisyyden tunne - kun voi lainata mitä vain, ei osaa lainata enää yhtään mitään. Siksikin rakastan pieniä, vanhoja kirjastoja - kun tarjontaa on vähän, sieltä voi oikeasti tehdä hienoja löytöjä.

Vaikkakin opinnäytetyön pakottamana lähdin kirjastoon, intouduin lääketieteen sijaan kiertelemään lähestulkoon kaikkia muita hyllyjä ja löysin itseni viimein selailemasta ruokakirjoja. By the way, rakastan myös vanhoja ruokakirjoja. Kaikkein parhaita ovat 70-80-lukujen keittokirjat, joihin on jo ilmestynyt värillisiä valokuvia, mutta joiden reseptit pysyvät silti tuikitavallisina. En pidä nykyajan keittokirjoista, joissa tekeleillä yritetään prassailla, eikä perinteisiä reseptejä tunnu löytyvän enää mistään. Koska kaikki nykyään tekevät näitä "moderneja, 2000-luvun keitelmiä", ovat vanhat ja perinteiset ruoat jotain erilaista ja uutta. Tykkään myös vanhoista kirjoista, joissa kaikki reseptit on sullottu samaan - nykyään täytyy ostaa kymmenen kirjaa, jotta saa kaikenlaisia reseptejä antipastoista jälkiruokiin, eikä sekään meinaa riittää (kirjat ovat lisäksi niin lisuja, että hyvä jos niihin on jaksettu tusinaa reseptiä väkertää). Koska näitä vanhanmallisia kirjoja ei enää mistään meinaa saada, ovat kirjastot kokkikirjojen keidas.

Tällä kertaa intouduin lainaamaan suomeksi -99 ilmestyneen, Otavan Pikkuleipiä-kirjan (englanninkielinen alkuteos: Cookies! A Cookie Lover's Collection, -94) ja väkersin kirjasta heti parkkipaikalla ostoslistan ja intouduin illalla väkertämään jo ensimmäistä testierää. Pikkuleipiä-kirjan valintaan vaikutti muuten myös se, että lupauduin leipomaan keksejä Pekonin veljen nelikymppisille elokuulle. Tässä siis nyt testaillaan erilaisia keksireseptejä, vaikkakin eilinen olikin harha-askel ja leivoin kirjasta jotain aivan muuta ;)

Jogurttibrowniet

(pellillinen, kirjasta Pikkuleipiä, Otava)

6 dl sokeria

5 dl maustamatonta kevytjogurttia

6 munaa

2 ½ dl voita tai margariinia, pehmennettynä

180 g taloussuklaata, suletettuna ja jäähdytettynä (itse käytin maitosuklaata, koska tumma suklaa on mielestäni hieman liian ötelöä)

2 tl vanilliinisokeria

5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

½ tl leivinsoodaa

½ tl suolaa

KUORRUTUS:

5 dl taloussuklaata, rouhittuna (tähänkin käytin maitosuklaata)

1 dl maustamatonta kevytjogurttia

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Vatkaa sokeri, jogurtti, munat, voi, sulatettu suklaa ja vanilliinisokeri suuressa kulhossa sähkövatkaimen keskinopeudella huolellisesti sekaisin. Lisää jauhot, leivinjauhe, leivinsooda ja suola ja sekoita hitaalla nopeudella tasaiseksi taikinaksi. Levitä seos leivinpaperoidulle pellille. Paista leivonnaista 30 - 35 min tai kunnes kakun keskelle painettuun tikkuun ei tartu mitään. Anna jäähtyä kunnolla.

Sulata suklaa pienessä kattilassa miedolla lämmöllä. Sekoita koko ajan. Ota kattila liedeltä, lisää jogurtti suklaaseen ja sekoita sileäksi. Levitä kuorrutus tasaisesti kakun päälle.

Hemmetin valmislasagnen hautajaiset

2010-06-09T15:58:00.003+03:00

Koska olen vielä aika huono ruoanlaittaja (ruoka maistuu ihan hyvälle, mutta en osaa kikkailla ja olen usein perilaiska), olen enemmän kuin iloinen kun joku antaa minulle kokkaukseen liittyviä vinkkejä. Kaikista eniten kuitenkin arvostan vinkkejä, jotka saan ihmisiltä, joita arvostan tässä elämässä eniten - ystäviltäni. Joten kun Minttu viimein ravisteli minua ("lopeta nyt hemmetti se valmislasagnen väkertäminen"), otin innoissani hänen lasagnereseptinsä vastaan ja päätin kokeilla. Hieman enemmän vaivaa, kenties hieman enemmän rahaa kuin valmispaketin kanssa taiteiluun, mutta - huomattavasti enemmän makua. Tästä lähtien tässäkin porukassa syödään vaan ja ainoastaan kotikutoista.

Mintun lasagne

JAUHELIHAKASTIKE:

2 sipulia

3 - 5 valkosipulin kynttä oman maun mukaan

500 g jauhelihaa

2 lihaliemikuutiota

suolaa

mustapippuria

oreganoa

400 g tomaattimurskaa

VALKOKASTIKE:

5 rkl voita

0,8 dl jauhoja

1 l maitoa

300 g juustoa

suolaa

viherpippuria

PÄÄLLE:

juustoraastetta

Kuullota sipulit ja valkosipuli sekä ruskista jauhelihan kanssa. Lisää mausteet ja tomaattimurska. Anna kiehua kasaan. Kypsennä voi ja jauhot. Lisää maito sekä juustokastike. Mausta suolalla ja viherpippurilla. Kaada lasagnevuokaan ensin jauhelihakastiketta, sitten juustokastiketta ja niiden päälle levyt. Jatka samoin kunnes vuoka on täynnä. Levitä päälle juustoraastetta. Paista 200 asteessa noin tunti.

Kuvakysymyksiä :)

2010-06-08T14:28:00.001+03:00

Nappasin tämän jutun Maijan sivuilta, ja vaikutti hauskalta, joten päätin kokeilla :)

Ohje menee näin:

1) Vastaa kysymyksiin etsien vastaus Googlen kuvahaun avulla.

2) Valitse kuva kuvahaun ensimmäisiltä sivuilta.

1. Ikäsi seuraavana syntymäpäivänä?

2. Minne haluaisit matkustaa?

3. Lempipaikkasi?

4. Lempitavarasi?

5. Lempiruokasi?

6. Lempieläimesi?

7. Lempivärisi?

8. Kulkuneuvosi?

9. Mitä teit viime lauantaina?

10. Mitä teit viime sunnuntaina?

11. Keneltä näytät?

Ja näistä siis tuo ehdottomasti tuo vasemmanpuoleinen :)

Piimää, pontikkaa ja penalty shot!

2010-06-07T23:30:00.005+03:00

Oikeudenmukaisuuden nimissä, koska edellinen postaus sisälsi suoria viittauksia Putouksen Marja Tyrniin, on tässä postauksessa kerrottava hieman Kete Rahkosesta, sillä kannatimme myös häntä viimeisille metreille asti. Valitettavasti Putouksen varsinaiset jaksot jäivät meiltä jostain kumman syystä kokonaan väliin (Pekonin nyt vielä ymmärränkin, vaikka huumorin ystävä hänkin, mutta minä vanhana teatteriharrastajana häpeän ja syvästi), mutta uusinnat seurasimme tiiviisti ja nyt olemme ylpeitä Putous-dvd:n omistajia. Alusta asti (siis uusintojen alusta asti) meidän molempien suosikkihahmot olivat selvillä - Kete ja Marja - emmekä olleet törmänneet vielä tähän "Marja Tyrni-vöyhötykseen", joka olisi vaikuttanut mielipiteisiimme. Tiesimme tosin, että Tyrni voitti. Kete "isäsä poika" kuitenkin antoi mahtavan vastuksen ja nauratti meitä loppuun saakka. Niinpä Keten kunniaksi, piimää, pontikkaa ja penalty shot! Näistä minulle tuttuja ovat piimä ja pontikka, joskus ehkä ansaitsisin myös penalty shotin ;D

Mutta se Putouksesta. Tämä Marja Tyrnin "tortun kostuttaminen" ei nyt ihan varsinaisesti liity ruoanlaittoon eikä ruokabloggaukseen. Mutta kerroinpahan kuitenkin :) Nyt kaikki Kete Rahkosen vihaajat voivat kaivautua koloistaan ja käskeä minun imeä parsaa!

Njooh, aamuinen postaus sisälsi lähinnä viikonlopun juttuja, ja koska Michael Jacksonin Billie Jean ja 30-vuotisjuhlakonsertti loppui jo, aikaa on mukavasti päivitellä jo tämän päivän kokkailutkin.

Porkkanan oma kanakastike

400 g hunajamarinoituja broilerin fileesuikaleita

currya

paprikajauhetta

suolapähkinöitä maun mukaan

200 g valkosipulituorejuustoa

200 g pippurituorejuustoa

ruokakermaa

Paista kypsiksi broilerin fileesuikaleet. Mausta currylla ja paprikajauheella. Lisää sekaan pieneksi murskatut suolapähkinät. Jos käytät vähän suolapähkinöitä, tarkista ruoan maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Sulata tuorejuusto vesihauteessa kattilassa, jotta se ei jäisi paakkuiseksi. Lisää ruokakerma tuorejuuston sekaan ja kiehauta. Lisää broilerit kastikkeen joukkoon. Tarjoa pastan tai riisin kera.

Seuraavaa jälkiruokaa oli mahdoton vastustaa. Koska ruoanlaittoharrastukseni ja varsinkin tämä bloggausharrastukseni on vasta alkutekijöissään (Pekonilla se on vielä lähtökuopissaan), en ole vielä kauheasti kerennyt surffata ja selailla toisten ruokablogeja, kaikki aika ja keskittymiskyky on mennyt tämän oman hallitsemiseen ja kaikkien näppäimien ja toimintojen opettelemiseen. Kyllä, olen "videosukupolvea", mutta en ole mikään video! ;D Joten kun tänään aikani kuluksi innostuin selailemaan kaiken maailman blogeja, törmäsin tähän yhteen, joka oli pullollaan mahtavia reseptejä, ja mikä parempaa, vielä mahtavampia kuvia! Joten kun törmäsin näisin mustikkapaloihin, en vain voinut vastustaa. Lähdin kauppaan ja aloin leipomaan. Omat kuvani eivät ole yhtä hienoja ja ihanan kesäisiä kuin alkuperäisessä, mutta piirakka oli huisin hyvää. Nam :)

Valkosuklaa-mustikkapalat

(pellillinen, alkuperäinen resepti Ruokaohjeita ja herkkuja à la Marie)

4 munaa

2 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

2 dl vispikermaa

100 g maitorahkaa

1 1/4 dl juoksevaa huoneenlämpöistä margariinia

2 dl mustikoita

½ rkl perunajauhoja

½ rkl sokeria

PÄÄLLE:

260 g valkosuklaata

Vaahdota munat ja sokeri. Yhdistä jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Vatkaa kerma ja maitorahka tasaiseksi. Lisää jauhot, rasva ja kerma-maitorahka munavaahtoon ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Kääntele perunajauhot ja sokeri mustikoiden sekaan. Lisää mustikat taikinaan kevyesti lusikalla käännellen. Älä vatkaa. Kaada leivinpaperilla vuoratulle pellille ja paista 175 asteisessa uunissa alimmalla tasolla vajaa puoli tuntia. Jäähdytä piirakka hyvin. Sulata valkosuklaa (alkuperäisen ohjeen mukaan 200 g, minä laitoin 260 g) mikrossa puoliteholla n. 30 sek kerrallaan ja sekoita. Kun suklaa on kokonaan sulanut levitä se jäähtyneen piirakan päälle. Leikkaa piirakka annospaloiksi ennen kuin suklaa on kokonaan kovettunut, muuten suklaakuorrute murtuu leikatessa. Anna jähmettyä viileässä.

... Ja jonnekin ne ruoat ovat taas hävinneet. En kyllä yhtään tiedä minne ;)

Suut makiaks!

2010-06-07T14:29:00.004+03:00

Viikonloppu meni taas hulinalla ohi. Perjantaina istuimme iltaa mökillä, saunoimme ja minä uskaltauduin heittämään talviturkkini 16 asteiseen järveen; laskeuduin portailla pari askelmaa, pulahdin veteen ja juoksin äkkiä takaisin saunaan. Kamalan kylmä tuuli teki myös osansa, painuimme sisään ja paistoimme makkarat takassa. Lauantaina pekoni heitti minut suoraan mökiltä töihin (näytin varmaan aika tärähtäneeltä) ja illalla kävin näyttämässä vanhalle kaveriporukalle upeita biljardinpeluutaitojani - onnistuin neljästä pelistä häviämään reiluisti vain yhden ja kolmessa muussa pussittamaan mustan kasin jo alkumetreillä. Osalla oli hauskaa ja pekoni pääsi hautaamaan kasvonsa käsiinsä. Eilinen meni jonkinmoisessa möllötyksessä sekä vastahankitun Putouksen uusintoja töllötellen. Suut makiaks koko Suomen kansa :D

Kuten kuitenkin jo aikaisemmin kerroin, sunnuntait (ja kai viikonloput yleensä) ovat ruoan suhteen pyhiä. Jos ei ole varaa mennä ulos syömään niin kotona on aina laitettava jotain erikoista. Tällä kertaa ruoka oli eilistä mureketta, mutta käärin sentään hihani ja leivoin pakkaseen sämpylöitä. Menneen elintarvikealan lakon ansiosta kauppoihin ilmestyi hetkeksi parasta ennen-päivää lähestyviä lihatuotteita pilkkahinnoin ja kunnon pihinä kansalaisena ostin pakkasen pullolleen - näinollen sämpylöistä oli syötävä suurin osa eilen. Kukaan ei kuitenkaan valittanut :)

Porkkanasämpylät

(n. 30 kpl)

400 g porkkanoita

6 dl maitoa

2 ps kuivahiivaa

2 tl suolaa

4 rkl öljyä

6 dl kaurahiutaleita

n. 12 dl vehnäjauhoja

VOITELUUN:

kananmunaa

Pese, kuori ja raasta porkkanat hienoksi. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Sekoita hiiva noin kahteen desiin jauhoja, sekoita maidon joukkoon. Lisää suola, öljy ja porkkanaraaste. Lisää hiutaleet ja loput jauhot vähitellen ja alusta hyvin vaivaten taikinaksi. Anna taikinan kohota kaksinkertaiseksi lämpimässä paikassa. Vaivaa kohonnutta taikinaa hetki, jaa se noin 30 osaan, riippuen sämpylöiden koosta. Pyörittele palat sämpylöiksi. Anna niiden kohota peitettynä lämpimässä paikassa n. 15 min. Voitele munalla. Paista 225-asteisen uunin keskitasolla n. 15 min.

Tuoreet, lämpimät sämpylät maistuvat runsaan voin kera :)

Ihan hirveä vapaapäivä

2010-06-06T12:43:00.002+03:00

Eilinen oli harvinaisuus. Porkkana ja minä molemmat vapaalla; Syytä pieneen juhlaan! Päätin puolestani hieman hemmotella Porkkanaa, ja pyöräyttää juhlan kunniaksi yhden omista bravuureistani; pippurisia hirvenlihapihvejä.

Pippuriset hirvipihvit

500g hirvenlihaa

rouhittua mustapippuria

suolaa

Leikkaa hirvi sopivan kokoisiksi pihveiksi. Nuiji pihvit puunuijalla niin, että niiden paksuus on noin 1 cm. Ripottele pintaan suolaa ja rouhittua mustapippuria, ja hiero mausteet lihan pintaan. Käännä pihvit, ja mausta toinenkin puoli. Anna mausteiden imeytyä kymmenisen minuuttia. Kuumenna paistinpannu. Paista pihvejä molemmin puolin itsellesi sopivan kypsiksi. Tarjoa esimerkiksi perunamuusin ja kasvisten kera.

Hirvipihvit nuijittuina ja maustettuina.

Pihvit paistettuina. Porkkanan kanssa pidämme kypsyysasteesta "Tosi kypsä". Paistaessa muista laittaa pihvit kuumalle pannulle, niin lihan mureus säilyy paremmin.

Ja herkullista on. Bon áppetit!

Kiireisen miehen lämpimät leivät

2010-06-03T23:09:00.002+03:00

Joskus vain on niin kiire että ei oikeasti ehdi laittamaan kunnollista ruokaa. Tai sitten on vaan niin laiska, että kun vaimolla on iltavuoro jonka jälkeen hän vielä käy moikkaamassa vanhaa koulukaveriaan, ei vaan viitsi kaivaa uunivuokaa kaapista tai alkaa kuorimaan perunoita, tai tehdä muutakaan ilta-aikaan liian suurta ajatustyötä vaativaa ruoan suunnittelua. Silloin kurkataan jääkaappiin, ja aletaan improvisoimaan. Tällä kertaa vuorossa oli lämpimiä leipiä a la Pekoni.

Pekonin lämpimät leivät

2 kananmunaa

puolikas paprika

2 ruispalaa

voileipämajoneesia

salaatinlehtiä

Huuhtele salaatinlehdet ja suikaloi paprika mieleiseksesi. Paista kananmunat molemmilta puolilta makusi mukaan kypsiksi. Lisää pannulle voita, ja paista ruispalat molemmilta puolilta kunnes väri alkaa tummua. Kokoa aineksista mieleisesi "hampurilaista muistuttava" leipä, ja nauti heti.

Itse laitoin järjestyksessä majoneesi, salaatti, kananmuna, paprika, majoneesi.

Herkullista, ja ikävä kyllä *hyvin* rasvaista ja täyttävää. Tosin pitäähän sitä joskus itseään saada hemmotella. ;D

Stressivapaa lauantai

2010-05-29T15:24:00.005+03:00

Jossain vaiheessa tätä viikkoa päätin jo, että kohta luovutan. Yksi ihminen ei jaksa enempää, ei voi mitään. Silti jollain ilveellä puskin itseäni eteenpäin ja tässä ollaan - lauantaivapaapäivässä, jolloin tuntuu, että kaikki huolet ovat poissa. Tässä pieni flashback tästä viikosta:

Jouduin matkustamaan taas junalla reippaan kolmen tunnin matkan vaikka inhoan sitä nykyisen VR:n toimimattomuuden takia. Parhaimmillaan olen tämän kevään aikana kököttänyt hangessa keskellä rautatiekiskoja tuuppien vanhempia rouvia persauksesta ylöspäin, jotta saamme vaihdettua mäskäksi menneen Pendolinon tavalliseen taajamajunaan sekä huruutellut reippaat 100 kilometriä taksilla, kun Pendolino taas jostain syystä uuvahti keskelle ei mitään ja myöhästyin jatkoyhteydestäni. En ole kertaakaan matkustanut niin, ettei jotain häikkää tai viivästystä olisi tullut - ainoa kerta kun matka olisi muuten sujunut ongelmitta, kaksi kertaa "uhkailtiin, että junani on myöhässä. Konnari: "Intercity se ja se on yli tunnin myöhässä. Joudut nyt kököttämään yli tunnin Tampereen rautatieasemalla." Muutaman minuutin päästä sama konnari: "Sori nyt vaan, se olikin Intercity se ja se joka on myöhässä. Sinun junasi on ihan aikataulussa." Ja samaisella matkalla Tampereen rautatieasemalle päästyäni ilmestyy Pieksämäki-taululle ilmoitus, että juna viivästyy kaksikymmentä minuuttia - ja samalla junan valot näkyvät jo kiskojen päässä.
Jouduin osallistumaan kirurgian luennoille, jotka eivät edes kuulu meidän opetussuunnitelmaan. Mitään ylimääräisiä opintopisteitä tahi mitään muutakaan nannaa ei ole tulossa.
Sain maanantaina kuulla, että maaliskuussa sovitut kesätyöni eivät olekaan enää voimassa. Vastaavan sairaanhoitajan viesti: "Sovimme keväällä, että olet käytettävissämme jos meillä on keikkatarvetta. Pidempiaikaista rupeamaa en nyt voi luvata." Samaisen sairaanhoitajan viesti silloin maaliskuussa: "Laitatko osoitteesi, jotta voin postittaa sinulle työvuorot, jos aloitat silloin 24.5." Teki mieli soittaa että ime parsaa, mutta sain pidettyä suuni.
Järjetön viimehetken-työpaikkaetsintä alkoi maanantai-iltana jatkuen aina keskiviikkoon asti.
Sterriääripiste saavutettiin lääkelaskuissa, joiden oli pakko mennä läpi.

Plus loput "pienet" ongelmat kuten tilin miinuksella oleminen, alkava pieni flunssa sekä epäonnistunut laskimoverinäyte, jonka päivän jälkiltä minun molemmat keskisormeni, kyynärtaipeeni sekä kämmenselkäni ovat pistojälkiä täynnä, en saanut veriarvojani koska ihoni on vitivalkoinen eikä sieltä mitään suonia näy sekä ainoa hyvä suoneni turmeltuneena niin, että siinä on taas kymmenen hehtaarin mustelma ja käyttäessäni t-paitoja saan taas osakseni kauhistuneita katseita, kun ihmiset kuvittelevat minun olevan nisti. En ole, olen vain sairaanhoitajaopiskelija :)

Tänään kaikki murheet tuntuu kuitenkin olevan poissa. Yksi: Junalla tarvitsee matkustaa seuraavan kerran vasta syksyllä. Kaksi: Kirurgian luennoiva lääkäri oli todella mahtava ja sain luennoista irti todella paljon. Kolme: Olen kironnut kyseisen sairaanhoitajan mielessäni tarpeeksi monta kertaa, että tunnen saaneeni kostoni. Neljä: Sain viimehädässä jopa vielä paremman ja parempipalkkaisen työpaikan, kuin mihin olin alun perin sopinut meneväni. Jes! Viisi: Lääkelaskut menivät suvereenisti läpi. Loppuihin ongelmiin, kuten tilin miinuksella olemiseen, pieneen flunssaan tai mustelmille runnottuihin kyynärtaipeisiini en voi vaikuttaa. Kyllä sitten tuntuu vapauttavalta ;)

Tänään ohjelmassa on ollut älytöntä suursiivousta, koska aikoihin ei ole ollut aikaa (halua) ja maanantaina alkaa molemmilla taas työt, joten ruoka tulee olemaan varmaan lähipizzerian lätty. Tässä kuitenkin edellinen kerta kun ei tarvinnut turvautua lähipizzerian antimiin:

Kinkku-pepperonipizza
(Uunipellillinen)

Pizzapohja ja barbeque-tomaattisose täältä

TÄYTE:

kinkkusuikaleita

ananasmurskaa

paprikaa

tonnikalaa

pepperonia