Sivut

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Liharuukku

Laskettu aika tuli ja meni ja kärsivällisyys alkaa olla aika koetuksella. Onneksi kuitenkin helteet herkesivät, olo on sentään jollakin lailla inhimillinen. 

Tämän liharuukun ohjeen bongasin joskus jostain Yhteishyvä-lehden ruokaliitteestä ja testattua tätäkin tuli jo viime kuun puolella. Itse suosin vaivattomia arkiruokia, sillä harvoin on aikaa panostaa ja tämä oli kyllä helppo ja maistuva ruoka, josta Pekonikin tykkäsi. Tosin se tykkää mistä tahansa, missä on lihaa :)

6 annosta

800 g naudan paistisuikaleita
1 rkl margariinia + öljyä
1 sipuli
1 tl suolaa
100 g mustapippurituorejuustoa
3 dl vettä
2 dl ruokakermaa
2 rkl soijakastiketta

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna pannu hyvin kuumaksi. Ruskista lihat margariini-öljyseoksessa kahdessa erässä. Siirrä ensimmäinen erä pataan. Lisää loppujen ruskistuneiden lihojen joukkoon sipuli ja anna hetken aikaa pehmetä. Murenna pannulle juusto ja lisää vesi. Kääntele, kunnes juusto on sulanut. Valuta lihaseos pataan. Anna hautua 175 asteessa tunnin ajan. Lisää kerma ja soijakastike ja sekoita. Anna hautua vielä n. 15 min. Tarjoa ruukun kanssa perunoita. 

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Mokkapalat II

Joskus viime kuun puolella alkoi tehdä aivan älyttömästi mieli mokkapaloja. Minä kutsun niitä mokkapaloiksi, aika moni kutsuu masaliisoiksi. Joku blogia seurannut on kenties huomannut, etten ole kovasti makeiden herkkujen perään, mutta näitä en pysty koskaan vastustamaan. Paitsi jos kuorrute on valmistettu tummaan suklaaseen niin kuin jotkut tekee (minulle tomusokeria kiitos ja paljon). Edellisen kerran mokkapaloja tehdessäni kokeilin uutta ohjetta, josta en tykännyt laisinkaan. Söin toki kaiken, mutten niin tykännyt :) Tällä kertaa ajattelin pelata varman päälle ja tehdä mokkapalat vanhan yläasteaikaisen köksänkirjani "Tervetuloa!"-ohjeella, jossa mokkapaloja muuten kutsutaan suklaaneliöiksi eli "ruotsin parhaiksi neliöiksi". Minun lapsuudessani mokkapaloja nimitettiin usein ystävyydenpiirakaksi. Nimestä viis, kunhan makua piisaa :)


uunipellillinen

300 g rasvaa
4 dl sokeria
4 munaa
6 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
4 tl vanilliinisokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 dl maitoa

KUORRUTUS:
100 g  rasvaa
n. 6 dl tomusokeria
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl vanilliinisokeria
4 - 6 rkl vahvaa kahvia

KORISTEEKSI:
kookoshiutaleita tai nonparelleja

Valmista murotaikinapohja. Levitä taikina leivinpaperoidulle pellille. Paista 180 asteessa n. 30 min. Kuorrutusta varten sulata rasva kattilassa. Lisää muut aineet sihdin läpi. Sekoita tasaiseksi. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Koristele. 

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Daimjäädyke

On taas vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta. Pyörimme tällä hetkellä muuttolaatikoiden, jätesäkkien ja jo kerääntyneiden pölypallojen keskellä. Voin kertoa, että viimeisillään muuttaminen ei ole mitään hauskaa lystiä, vaikka Pekoni suvun ja ystäväpiirin miesten kanssa kantamisen suorittikin ja minä sain toimia vain työnjohtajana :D Onneksi kaikki tavarat on kuitenkin nyt uudessa kodissa ja kenties joku päivä joku hyvä haltiatar ilmestyy ja laittaa ne vielä paikoilleen ;) Itselleni on tällä hetkellä tarpeeksi raskasta koittaa sietää nämä helteet tämän mammuttimahan kanssa ja hokea mantraa "tule ulos, tule ulos"... Laskettu aika on 14.6, mutta olisin kyllä jo ihan valmista kauraa. No, katsellaan milloin kaverille sopii maailmaan tulla. 

Muuton vuoksi on postailut siis jääneet vähemmälle, joten testattuja murkinoita on hieman kasaantunut. Nyt kun minun kone on viimein kytketty paikoilleen, koitan lähteä tätä vyyhtiä purkamaan ;)

Tähän herkkuun törmäsin jo kevättalvella Kirsin keittiössä, mutta sain aikaiseksi vääntää sitä vasta n. kuukausi sitten (ja saan aikaiseksi vääntää postauksen siitä vasta nyt :D). Itse kun en jälkkäreistä niin välitä niin ei tullut maistettua, mutta koeraati mies-äiti-veli-akseli oli hyvin tyytyväinen. Suosittelen kokeilemaan, sillä tekeminen on älyttömän helppoa. 

2 ½ dl kermaa
2 kananmunaa
0,3 dl sokeria
100 g daimrakeita (itsellä hulahti kyllä vähän enemmän ;D)

Vatkaa kerma vaahdoksi. Vaahdota munat ja sokeri keskenään ja yhdistä kermavaahdon kanssa. Hienonna daimrakeet esim. yleiskoneella. Itse murskasin rakeet muovipussissa ja jätin hieman kookkaammiksi. Sekoita muiden aineiden joukkoon. Kaada kelmutettuun vuokaan ja laita pakastimeen n. 6 tunniksi. Itse pidin pakkasessa yön yli. 



Kelmun kanssa kannattaa olla tarkkana, itsellä jäi vähän ryppyyn, joka verotti sitten ulkonäköä.