Hitaasti kypsennetty tulinen lammas

Lammas kuuluu pääsiäiseen kuin nyrkki silmään. Aikaisempina vuosina pääsiäispöydässä on ollut perinteisiä paisteja, tällä kertaa ajattelin tehdä jotain hieman erikoisempaa. Monien vaihtoehtojen jälkeen löytyikin tämä herkku Gordon Ramsayn "Kokkauksen taito" - kirjasta. Lampaanpotka, savustettu paprikajauhe sekä roomankumina tuli vaihdettua lampaan paistilihaan, tavalliseen paprikajauheeseen ja kuminaan johtuen Jyväskylän huonosta tarjonnasta, mutta maku oli aivan mahtavaa! Lisäksi uunissaoloaika joka alkuperäisessä reseptissä on kolme tuntia, oli omassa versiossani neljä tuntia. Lopputulos oli hyvin onnistunut; näin mureaa lammasta en ole saanut edes mistään ravintolasta. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan. Resepti kirjoitettu alkuperäisenä ilman muutoksia.

4 annosta

4 lampaan potkaa

2 porkkanaa viipaloituna

1 sipuli kuorittuna ja paksuiksi viipaleiksi pilkottuna

2 laakerinlehteä

1 x 75cl pullo punaviiniä

5 dl kanalientä

PAISTAMISEEN:
oliiviöljyä

KORISTELUUN:
mintunlehtiä

MARINADI

1 - 2 vihreää chiliä ilman siemeniä viipaloituna maun mukaan

1 - 2 punaista chiliä ilman siemeniä viipaloituna maun mukaan

2 tl savustettua paprikajauhetta

2 tl kuivattua oreganoa

1 tl roomankuminan siemeniä

2 kanelitankoa puolikkaiksi katkottuna

3 valkosipulinkynttä karkeasti murskattuna

Oliiviöljyä

Merisuolaa ja vastajauhettua mustapippuria

Valmista ensin marinadi. Sekoita chilit (vain yksi kumpaakin jos et pidä tulisesta mausta), savustettu paprikajauhe, oregano, roomankuminan siemenet, kanelitangot, valkosipulit, ruokalusikallinen oliiviöljyä ja mausteet. Hiero seosta lampaaseen niin, että se maustuu kunnolla. Voit kypsentää lampaan heti, mutta jos aikaa on, anna sen marinoitua mielellään yön yli. Esilämmitä uuni 160 asteeseen. Laita iso pata lämpenemään liedelle ja laita kuumaan pataan pari ruokalusikallista oliiviöljyä. Ruskista lammasta padassa n. 6 min niin, että sen kaikki puolet ovat ruskistuneet, ja lisää chilit ja kaneli marinadista. Lisää porkkanat, sipuli ja laakerinlehdet pataan ja ruskista minuutti tai kaksi. Nosta lammas lepäämään sipulien ja porkkanoiden päälle. Deglaseeraa pata lisäämällä punaviiniä (kaavi mahdolliset kokkareet pohjasta), lämmitä kiehuvaksi ja keitä 7 - 8 min redusoidaksesi nestemäärän puoleen. Lisää kanaliemi, kiehauta ja siirrä pata esilämmitettyyn uuniin. Älä laita pataan kantta. Kypsennä 3 tuntia, kunnes liha on hyvin mureaa ja kastike on redusoitunut. (Jos vaikuttaa siltä, että potkapalojen yläosat saattavat kuivua, valele niitä paistoliemellä ja käännä välillä.) Ota kypsä liha uunista ja koristele revityillä mintunlehdillä. Lusikoi päälle paistoliemi ja tarjoile. 

Gulassi

Olen useaan otteeseen myöntänyt syöväni oikeastaan mitä vain missä on smetanaa ja samoin tuntuu tekevän muukin revohka meidän perheessä. Tämä uunipata ei ole siihen mikään poikkeus, vaan oikeastaan erittäin maukas ja hyvä ruoka, joka tämäkin on yksi meidän perheen suosikkeja. Tosin, meillä tosiaan suosikiksi pääsee melkein sillä, että ruokaan on upotettu purkillinen sitä smetanaa :)

4 annosta

600 - 700 g naudan ulko- tai sisäpaistia

1 sipuli

3 - 4 valkosipulinkynttä

1 suippopaprika

3 tomaattia

3 - 4 rkl voita

2 rkl tomaattipyreetä

1 rkl paprikajauhetta

4 dl vettä

120 g smetanaa

100 g paprika-chilituorejuustoa

Ota liha huoneenlämpöön n. ½ tuntia ennen ruoanvalmistusta, jotta se ehtii lämmetä ennen kypsennystä. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Halkaise suippopaprika, poista siemenet ja valkoiset siemenkalvot ja suikaloi paprika. Kuutioi tomaatit. Kuumenna voi valurautapadassa. Lisää lihapalat ja ruskista. Lisää joukkoon sipulit ja valkosipulin kynnet. Paista 3 - 4 min, kunnes ne ovat kullanruskeita. Lisää joukkoon tomaattipyree, paprikajauhe, suippopaprikat ja tomaatit mehuineen. Paista n. 5 min. Lisää joukkoon vesi. Mausta suolalla. Anna muhia liedellä miedolla lämmöllä tai 170-asteisessa uunissa n. 40 min. Lisää padan joukkoon smetana ja tuorejuusto. Jatka kypsentämistä vielä n. 10 min. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. 

 

Lähde: Valio 

Punajuuri-lihapata

Viimeisimmässä Yhteishyvän ruokaliitteessä oli ihanalta kuulostavan punajuuri-lihapadan ohje, jota päätin ensitöikseni testata, olenhan kova punajuuren ystävä eikä Pekonikaan mausta valita. Pata tehdään melkeinpä perinteiseen karjalanpaistityyliin, lisätään vain juurekset. Tiettyjä eroavaisuuksia kuitenkin on. 

Itse paistan perinteisen karjalanpaistin korkeassa lämpötilassa, vaikka kaikki ohjeet neuvovatkin hauduttamaan sitä matalalla lämmöllä pitkään. Tässä ohjeessa paistolämpötila on alhainen, mutta niin oli myös ohjeistettu paistoaika. 2 tunnin kohdalla naudanpalat jurskahtelivat vielä ikävästi hampaisiin eivätkä juureksetkaan olleet minun makuuni vielä tarpeeksi pehmenneet. Laitoin padan takaisin uuniin ja pidin sitä siellä yhteensä melkein neljä tuntia, jossa ajassa lihat olivat kunnolla kypsiä ja juurekset kunnolla pehmeitä. Suosittelen pidentämään uunissaoloaikaa, mutta jos tahdot juureksiin purutuntumaa, lisää ne vasta puolessa välissä pataan. 

Toisekseen lientä oli lopulta aivan liikaa. Senkin suhteen teen seuraavalla kerralla muutoksia ja laitan liemen karjalanpaistityyliin - niin että lihat ja juurekset juuri ja juuri peittyvät. Kehoitan myös lisäämään hieman lisää suolaa sekä pippuria. Siis pienillä muutoksilla kenties seuraavalla kerralla saadaan punajuuren ystävälle oiva lihapata. Kirjoitan nyt reseptin kuitenkin alkuperäisellä ohjeella.

 

4 annosta

600 g karjalanpaistilihaa

1 rkl öljyä

1 sipuli

3 punajuurta

1 porkkana

pala lanttua

1 tl suolaa

1/4 tl rouhittua mustapippuria

1 tl rosmariinia

2 rkl hunajaa

kiehuvaa vettä

Ruskista lihat kahdessa erässä pannulla ja siirrä ne pataan. Kuori ja paloittele sipuli, punajuuret, porkkana ja lanttu. Lisää ne pataan mausteiden kanssa. Sekoita ainekset. Kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ainekset peittyvät. Kypsennä 150-asteisessa uunissa 1 ½ - 2 tunnin ajan. 

 

Liharuukku

Laskettu aika tuli ja meni ja kärsivällisyys alkaa olla aika koetuksella. Onneksi kuitenkin helteet herkesivät, olo on sentään jollakin lailla inhimillinen. 

Tämän liharuukun ohjeen bongasin joskus jostain Yhteishyvä-lehden ruokaliitteestä ja testattua tätäkin tuli jo viime kuun puolella. Itse suosin vaivattomia arkiruokia, sillä harvoin on aikaa panostaa ja tämä oli kyllä helppo ja maistuva ruoka, josta Pekonikin tykkäsi. Tosin se tykkää mistä tahansa, missä on lihaa :)

6 annosta

800 g naudan paistisuikaleita

1 rkl margariinia + öljyä

1 sipuli

1 tl suolaa

100 g mustapippurituorejuustoa

3 dl vettä

2 dl ruokakermaa

2 rkl soijakastiketta

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna pannu hyvin kuumaksi. Ruskista lihat margariini-öljyseoksessa kahdessa erässä. Siirrä ensimmäinen erä pataan. Lisää loppujen ruskistuneiden lihojen joukkoon sipuli ja anna hetken aikaa pehmetä. Murenna pannulle juusto ja lisää vesi. Kääntele, kunnes juusto on sulanut. Valuta lihaseos pataan. Anna hautua 175 asteessa tunnin ajan. Lisää kerma ja soijakastike ja sekoita. Anna hautua vielä n. 15 min. Tarjoa ruukun kanssa perunoita. 

Merimiespata

Seuraava ruoka on ehdottomasti oluen ystäville. Pekoni on sellainen, minä en, mutta päätin karaistaa itseni ja kokeilla. Ehkä se olut ei sittenkään maistuisi niin pahalle, kun se on ensin ollut reippaan tunnin uunissa. Te jotka ette juo olutta, uskokaa minua: kyllä se maistui. Aivan yhtä pahalle. Ja oluen maku oli tarttunut lihoista perunaviipaleihin asti. Te taas jotka juotte olutta, uskokaa pekonia: tätä ruokaa kannattaa kokeilla. Minun olutkulttuurini jäi kuitenkin tähän ruokaan ja seuraavan kerran teen sen lihaliemeen.

4 annosta

500 g naudan sisäpaistia

2 - 3 sipulia

1 kg kiinteita perunoita

2 - 3 rkl öljyä

suolaa

15 maustepippuria

2 laakerinlehteä

3 - 4 dl pannun huuhdelientä

pieni pullo olutta

Leikkaa naudanpaisti ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi myös kuoritut sipulit ja perunat. Ruskista lihaviipaleet molemmin puolin. Siirrä viipaleet syrjään. Ruskista sipulit ja siirrä ne myös syrjään. Huuhdo pannu ruskistamiskertojen välillä ja ota liemi talteen. Lado ainekset pataan kerroksittain niin, että pohjalle ja päälle tulee perunakerros. Ripottele väliin suolaa, lisää pippurit ja laakerinlehdet. Kaada pataan pannun huuhdeliemi ja olut. Jos et pidä oluesta, voit tosiaan laittaa pataan saman verran lihalientä. Hauduta uunissa 200 asteessa n. 1 t 15 min, kunnes liha ja perunat ovat kypsiä. Koska nestettä on perunoiden ja lihan määrään verrattuna suhteellisen vähän, käy sekoittamassa pataa useammin kuin minä sekoitin, jotta pinta ei kärähdä niin kuin minulla :)

Hieman tosiaan kärvähti ;) Kuva ei siis mairittelevin, mutta kannattaa silti kokeilla!

Pata sopii mainiosti pimeneviin syysiltoihin, kun mieli halajaa jotain kotoisaa ja lämmintä :)

Lähde: Pirkka

Karjalanpaisti

Mummo oli perikarjalainen mamma. Hän oli aikanaan lähtenyt karjalasta, mennyt takaisin ja sitten taas lähtenyt uudelleen. Hänen mielestään "ryssä oli ryssä vaikka voissa paistaisi" ja ainoa oikea tapa sanoa minä oli mie. Hän puhui karjalasta vielä viimeisinä päivinäänkin kuin se olisi ollut jokin maanpäällinen paratiisi. Siitä en tiedä, mutta ruoka on hyvää.

Mummo kuoli kun olin kahdeksantoista. Jos hän eläisi nyt, pyytäisin häneltä hyvän karjalanpiirakkareseptin. Vastineeksi saisin ohjeen kakkaroihin. Kakkaroiden lisukkeena olisi ohje yltiöhyvään karjalanpaistiin, sillä perikarjalaiseen tyyliin kakkarat syötiin karjalanpaistin kanssa sekä toisinpäin - ei siihen mitään perunoita tarvita. Kakkarareseptiä kokeilisin, mutta karjalanpaistin kanssa tarjoisin silti aina perunoita - mie olen sentään ihan vaan keskisuomalainen.

Keski-Suomi on niin keskeisellä paikalla kaikkea, että ehkä olemme vain imeneet kulttuurivaikutteita muista maakunnista ja väitämme niitä sitten omiksemme. Ihmisistä puhutaan, että se on perinteinen "karjalainen" tai "pohjanmaalainen", jopa Helsinki ja Turku ovat saaneet omat statuksensa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan sano, että "se on niin keskisuomalainen että"! Ei kai me keskisuomalaiset sitten olla oikein yhtään mitään. Ja koska emme oikein ole yhtään mitään, eikä meillä ole mitään todella tärkeää ja yhteistä (paitsi Matti Nykänen), on vaikea ymmärtää, että joku rakastaa maakuntaansa niin paljon, että suuttuu, jos joku julkeaa kutsua karjalanpiirakoita vain karjalanpiirakoiksi. Voi kakkara sentään!

Karjalanpaistia laittaessa tulee kuitenkin aina mummo ja mummon karjala mieleen. Ja ehkä vähän myös se voissa paistettu ryssä :)

Perinteinen karjalanpaisti on yksi helpoimpia ruokia - se on iisi tehdä, sitä voi tarjota missä vain häistä arkeen ja hautajaisiin ja harvasta löytyy lihaa syövä ihminen, joka ei siitä pitäisi. Lisäksi paisti on aika vaikea sössiä, joten jos meille tulee vieraita, tarjoan lähes aina karjalanpaistia. Sen kanssa on vaikea mennä vikaan. Parhaan paistin saa ostamalla erikseen possun ja naudan lihat kaupan itse viipaloimina, mutta Atrian karjalanpaistilihat ovat myös hyviä. Tässä kohdin ei kannata säästää, sillä muut kokeilemani halvemmat lihat ovat olleet aivan kauheita - maksan mieluummin vähän enemmän, jotta saan maukkaita ja laadukkaita lihoja. Lihat ovat aika isoja klönttejä, mutta itse en ole koskaan niitä lähtenyt pienentämään.

700 g karjalanpaistilihaa
suolaa
1 iso sipuli
kokonaisia mustapippureita
kokonaisia maustepippureita
vettä

Elikkä laita lihat uunipataan ja mausta ne suolalla. Kääntele lihoja ja lisää suolaa, jotta saat suolan levittymään tasaisesti. Lohko sipulit isoiksi paloiksi ja heitä sekaan. Mausta paisti kokonaisilla musta- ja maustepippureilla. Itse olen laittanut niitä aina summanmutikassa, mutta noin kymmenen kumpaakin lajia. Peitä lihat ja sipulit vedellä niin, että ne juuri ja juuri peittyvät. Laita paisti uuniin 250 asteeseen kahdeksi tunniksi. Tarpeeksi korkealla lämpötilalla saat lihoihin väriä (paistin voi myös tehdä 200 asteessa reilun kaksi tuntia, jolloin lihat eivät ruskistu, mutta paisti on kyllä kypsää). Kääntele paistia välillä, jotta lihat ruskistuvat tasaisesti. Pidä vesiraja koko ajan niin, että se juuri ja juuri peittää lihat. Vettä joutuu siis lisäilemään kypsentämisen aikana jonkun verran. Tarjoa lisäksi keitettyjä perunoita - tai sitten niitä kakkaroita.