Tessa 6v.

Järkkyä, esikoinen täytti juhannuksena jo 6 vuotta ja aloittaa syksyllä eskarin. Meillä oli tänä kesänä perinteisten sukulaissynttäreiden lisäksi ensimmäiset kaverisynttärit, joita olen onnistunut tähän asti pakoilemaan. Yllätyksekseni se ei ollutkaan niin järkyttävää kuin luulin. 

Nämä kahdet synttärit järjestettiin perättäisinä päivinä ja tarjoilu oli osin samaa. Molemmilla synttäreillä Siirappi-rusinaleipiä sekä perinteisiä kolavinokkaita, mokkapaloja taas uudella (ja nyt parhaimmalla ohjeella), sipsiä ja juustonaksua. Kaverisynttäreillä oli lisäksi tyttären itsensä tekemiä Kesämarjamuffinsseja sekä karkkia, joka tuntuikin olevan tarjoilujen kohokohta. Sukulaisten synttäreillä oli lisäksi Mustikka-valkosuklaakakkua. 

Leivoin myös kaksi kappaletta Valkosuklaista vadelma-appelsiinikakkua, yhdet molempiin juhliin. Kaverisynttäreille tuo kakku ei ollut yhdessä yössä ennättänyt hyytyä ollenkaan, vaan lässähti koristellessa niin, ettei tarjoilua voinut ajatellakaan. Sukusynttäreille kakku oli kahdessa yössä hyytynyt sen verran, että oikoessani koristelussa ja nostaessani kakun pöytään, kakku lässähti vasta vieraiden lautasella. Nostin kakun "hetkeksi" pakkaseen ja unohdin sen sinne, jossa se muutaman päivän päästä tuli vastaan syömäkelvottomana. 

Eetu 2 v.

Nuorimmainen täytti kaksi vuotta jo maaliskuussa ja synttäreitäkin juhlittiin jo huhtikuun alussa, juttujen päivittäminen tänne nettiin vaan on tällä hetkellä kiven alla. 

Tarjolla oli suolaisena aiemmin jo täällä testaamiani ja hyväksi havaitsemiani kinkkupiirakkaa ja paprika-fetapiirakkaa sekä juustonaksuja ja sipsejä sekä makeana meidän perheessä jo juhlien vakioksi muodostuneita kolavinokkaita, Daim-valkosuklaakakkua sekä porkkanakakkua.

 

Tessa 5 v. + Eetu 1 v.

Viime kuussa juhlittiin lasten synttäreitä. Eetuhan täytti todellisuudessa vuoden jo keväällä, mutta sairasteluiden sekä muuttotouhujen vuoksi synttärit jäivät tuolloin kahteen kertaan välistä - siis nyt uudella yrityksellä. Olemme vielä (varmaan viimeistä vuotta) siinä autuaassa asemassa, ettei esikoinen ymmärrä vielä pyytää kaverisynttäreitä, emmekä me todellakaan ole niitä tuputtamassa. Lapsia paikalla on kuitenkin aina liuta lauta omien ystäviemme ja perhetuttujemme mukana. 

Teemana oli tällä kertaa Amerikka, niin että kaikki oli lopulta ihan sokeriöverit. 

Tarjottavana oli suolaisena jauheliha-pizzapannaria sekä juustonaksuja ja makeana karkkeja, valkosuklaa-pekaanipähkinäcookieita, suolaisia karamelli-suklaakeksejä, seeprapaloja ja vaniljakakkua. 

Tuhat ja yksi asiaa

Onpas ollut elämässä viimeaikoina tuhat ja yksi asiaa. Ensinnäkin kakkonen täytti vuoden, jonka syntymäpäiväjuhlat peruuntuivat ensimmäisen kerran meidän kolmen vanhemman sairastaessa angiina-oksennustautikomboa, ja toisen kerran, kun asuimme keskellä banaanilaatikkohelvettiä. Myimme siis vanhan asuntomme, pakkasimme elämämme banaanilaatikoihin ja muutimme Pekonin lapsuudenaikaiselle kotitilalle - vain siksi hetkeksi, että pääsemme kuukauden päästä muuttamaan taloon, jonka saman tautikombon aikana ostimme. Ja koska muuttaminen ei ole tarpeeksi hankalaa (v-maista) muutenkin, sattui tismalleen samoille päiville minun jo lokakuussa ystävien kanssa varaamani Italian matka (reissuruokia pekonijaporkkana-instagramissa), ja Pekoni luovi muutosta kahden lapsen ja talkootyön voimin. Tällä hetkellä asumme banaanilaatikkohelvetissä, koska nyt enää vajaan kuukauden päästä tulevan uuden muuton vuoksi olemme viitsineet purkaa esille vain elintärkeän. Tähän päälle tietysti minä teen edelleen kolmivuorotyötä, esikoinen käy kahtena päivänä viikossa päiväkodissa n. 20 km päässä, kunnes kesäkuun alusta Pekoni palaa työmaalleen ja sekä esikoinen että kakkonen aloittavat täysipäiväisessä hoidossa - kaikki tämä täältä banaanilaatikkohelvetin keskeltä. Koneella odottaa montakin päivitettävää juttua, mutta jotenkin ei (ehkä ymmärrettävästi) ole aika antanut myöten. Eikä viitseliäisyys. 

Tuleva uusi koti on kuitenkin  niin ihana, että siellä tekee mieli leipoa ja kokata sen tuhat ja yksi asiaa. 

Joulu 2015

Tällä kertaa joulu meni lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla ohi. Koko joulukuun olimme sidottuja ei vain päivätöihin, mutta kaikkeen mahdolliseen oheishommaan, joita oli buukattu kaikki illat täyteen - joulukuussa taisi olla yksi vapaa ilta niin, ettei meidän kenenkään tarvinnut sännätä minnekään. Tästä johtuen siis luonnollisesti joulun paras aika, alusaika, meni totaalisen ohi, eikä meillä keretty virittäytyä joulutunnelmaan ollenkaan. Jotenkin onnistuttiin tekemään joulun (pakolliset) perinteiset tohinat; tytön kanssa piparien paistot ja ensimmäistä kertaa joulupukille kirjoittamiset, konvehtien väkertämiset ja kuusen hankinnat... Mutta siihen se sitten vähän jäi. 

Jouluaattonakaan ei oikein tuntunut joululta. Huokaistiin helpotuksesta, kun tammikuu saapui ja pyhistä päästiin. Pyhiä edelsi kodin kokenut remontti, pyhien jälkeen seurasi asunnon myyntikuviot, jotka jatkuvat edelleen. Näistä myyntikuvioista johtuen oma tietokoneeni pakattiin pahveihin ja varastoon ja elämme nyt Pekonin kannettavan tietokoneen varassa. Myyntikuviot tuovat kuitenkin toiveen uudesta vuodesta, muutoksesta ja taas jostain uudesta ja paremmasta... 

Hyvää Uutta Vuotta 2016!

 

Tessa 4v.

Taas on vuosi vierähtänyt ja vietettiin tytön synttäreitä, tällä kertaa muutama viikko ennen varsinaista päivää; en odota kenenkään saapuvan meille juhannuksena ja tulevista viikonlopuista ei vielä toukokuussa ollut tietoa minun palatessa kolmivuorotyöhön. Likka on onneksi vielä sen verran nuori, ettei osaa vaatia kaverisynttäreitä, joita odotan jo hieman pelonsekaisin tuntein - ensi vuonna ne varmaan vääjäämättä ovat edessä. Omasta ystäväpiiristä kuitenkin löytyy jo paljon muitakin sikisseitä, joten eri-ikäisiä lapsia on paikalla aina runsain joukoin. 

Tarjottavana oli suolaisena kinkkupiirakkaa sekä Feta-paprikapiirakkaa ja makeana Nutella-juustokakkua, valkosuklaa-mustikkapaloja, salmiakkikeksejä, suklaarusinakeksejä sekä parhaan ystäväni tekemää Leppäkerttu-täytekakkua.

 

Tää on nykyaikaa!

Pekoni ja porkkanakin pikku hiljaa siirtyy tälle vuosikymmenelle (-tuhannelle). Löydymme nykyään Instagramista, tervetuloa seuraamaan menoa siellä!

Eetu Oskarille

Pienemmän tulokkaan nimiäisiä vietettiin 17.5. Koska meistä Pekonin kanssa ei kumpikaan kuulu kirkkoon, varsinaisia ristiäisiä ei tässä perheessä ole nähty eikä tulla näkemään. Vaikka valikoin juhlapäivän jo kuukautta etukäteen, sattui se silti kuitenkin harmilliseen saumaan, sillä Pekoni joutui koko lauantaipäiväksi töihin ja palasi kotiin vasta illalla - leipomukset oli siis räätälöitävä sen mukaan. Onneksi sain pikkuleivät tehtyä jo viikolla ja kahdessa hyydytysvaiheessa tehdätävän juustokakunkin hyydyttämisen aloitin jo perjantaina. Kummasti sain myös leivottua makean piirakan kahden lapsen (nyt jo liki nelivuotiaan esikoisen ja tuolloin reilun kuukauden vanhan kuopuksen) hyöriessä jaloissa ja käsivarsilla. Tänä vuonna päästin itseni kuitenkin hitusen helpommalla leivonta-aikatauluista johtuen, mutta tarjottavat silti riittivät ja tekivät kauppansa. 

Valitettavasti juhlien tuoksinassa unohdin ottaa tarjoilupöydästä kuvan, jokaisen leivonnaisen sentään muistin tällä kertaa kuvata. Suolaisena tarjottavana oli Voileipäkakku itäiseen tapaan,  Cocktailpaloja sekä juustonaksuja. Makeaa puolta taas Valkosuklaa-marjajuustokakku, Suklainen Rocky Road-piirakka, Pähkinäkeksit, Kolapalat ja Fantasiapikkuleivät. 

Vauvan sukupuoli oli meille tällä kertaa synnytykseen asti pimennossa, joten mietimme raskausaikana nimet tytölle sekä pojalle. Pekoni valitsi toisen nimen, joka on isänsä toinen nimi. Pojan nimen kohdalla kamppailimme hetken aikaa kahden nimen, Joelin ja Eetun, välillä, lopulta Eetun ottaessa voiton. Hyvä niin, koska poika ei ole tippaakaan Joelin näköinen. 

Pekoni, Porkkana, Rusina ja ... Rypäle?

Pekoni ja Porkkana-pesueeseen syntyi loppukuusta pieni poika, joten meno hidastuu taas hetkeksi ja aika käytetään perheen sisäiseen symbioosiin. Muutamia kokeiltuja reseptejä odottaa kirjoittamista, niihinkin palaillaan kun aika ja halu antaa myöten. 

Hyvää pääsiäistä ja kevään odotusta!

5 vuotta - mitä on tullut opittua?

No eipä paljon mitään.

Karjalanpaisti tehdään edelleen samaan tapaan kuin 5 vuotta sitten.

Valokuvauksesta on opittu muutaman asian.

Täytekakkuja ei ole viitsitty opetella tekemään. Ja kuten kuvasta näkyy, tässä blogissa tuskin tulevienkaan vuosien aikana nähdään pikeerikuorrutteita.

Tätä herkkua syödään edelleen kun mieli tekee jotain todella makeaa. Ja sitä tapahtuu edelleen ja usein.

Hirvenlihaa meillä syödään edelleen, viiden vuoden kuluessa tosin Pekoni on alkanut metsästämään meidän paistit itse.

Muutettua on tullut muutaman kerran. 5 vuotta sitten koti näytti tältä.

Nämä muutamat todistuskappalaat 5 vuoden takaa todistavat, että samalla systeemillä mennään edelleen: helppoa ja nopeaa. Viidessä vuodessa muuttunut on tosiaan asunnot, ammatit sekä perhekoko, mutta jos 5 vuotta sitten ruoka näytti tältä, siltä se näyttää vähän edelleen:

Innostus vain on lisääntynyt. Toivottavasti innostus säilyy ja kasvaa vielä seuraavatkin 5 vuotta. Kiitos jos olet pysynyt matkassa.

1 meriselitys (taas)

Tälle kaamealle, koko pimeän syksyn kestäneelle hiljaiselolle löytyy taas perin luonnollinen selitys: jahka kevät koittaa, meidän taloudessa on taas yksi pekoni tai porkkana lisää. Tällä kertaa ruoat ovat pysyneet sisällä, mutta olen nukkunut koko syksyn, ja nukkuessa on vaikea kokkailla. Ehkä tässä joulua kohden piristytään. 

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Tessa 3v.

Meillä vietettiin Kesäkuun lopussa taas likan synttäreitä. Vieraita oli tällä kertaa paikalla vain kolme lähes kaikkien viime metreillä peruessa tulonsa, mutta onneksi likka on vielä sen verran nuori ettei vieraskatoa huomannut tai siitä välittänyt. Onneksi kuitenkin suurin osa perui tulonsa aikaisemmin kuin tunti ennen juhlien alkua, joten osasin sovittaa tarjottavan määrän vierasmäärään nähden. Tai siis ainakin jotenkin osasin, loput tarjottavat Pekoni kiikutti työpaikan kahvihuoneeseen. 

Tarjolla oli Mariannen vadelmacookieita, vaahtokarkkeja, kinkkupiirakkaa, valkosuklaalla kuorrutettua suklaakakkua sekä Hawaiian juustokakkua. 

4 vuotta - eikä suotta

Pekoni ja porkkana täytti muuten tässä kuussa 4 vuotta. OHHOH! Bloggailua aloittaessa en olisi uskonut että jaksetaan näin pitkälle, saatikka että innostus kokkailuun ja varsinkin leipomiseen vain lisääntyy. Mämmikouratkin ovat oppineet jotain!

Vierailijoitakin blogissa käy tasaiseen tahtiin. Koko aikana täällä näyttäisi käyneen reilu 16400 reseptinmetsästäjää tai sitten vain muuten eksyksissä olevaa. Suomalaisia olette suurimmaksi osaksi, toiselle sijalle pääsee Yhdysvallat ja kolmannelle Venäjä. 

Kaikille kävijöille iso kiitos sekä kaino toive: seuraavalla kerralla kun blogissamme käyt, reseptejä katselet tai ehkä jopa jotain kokkaat, jätähän kommentti. Varsinkin te suomalaiset, mutta kyllä täällä osataan englanniksikin vastata, Pekoni taitaa ruotsinkin ja Porkkanakin osaa sanoa "Hej och tack" ja Pekonilta saattaa hyvällä tuurilla saada saksaksikin muutaman lauseen. 

Jos täällä on vakikävijöitä, liityhän lukijoihin. Toiveitakin saa esittää, mutta minnekään Pinterestiin (???) me ei osata mennä. Mutta terkkuja kuitenkin kaikille eksyville ja täällä luvataan yrittää ährätä vielä jatkossakin. 

Onnea hei meille siis ;)

Olinpas ollut kiltti tänä vuonna...

Sain niin paljon joululahjoja että ihan ihmetyttää. Yksi mieleenpainuneimmista oli järjestelmäkamera (!), joten ensi vuonna on kenties (!!!) tiedossa hieman laadukkaammantasoisia ruokakuvia. Toinen blogiin vaikuttava joululahja oli Readme:n Carla Bardin ja Ting Morrisin Suklaa - Suuri herkkukirja, jota yli 400-sivuista opusta olen nyt kerennyt selaamaan ja kuolaamaan suunnilleen puoliväliin saakka. Olen myös onnistunut jo tekemään joulualesta ihania ruokakirjalöytöjä, mutta koska ruokakirjakokoelmani lähentelee jo pienkirjastoa, olisi kenties korkea aika alkaa postaamaan kirjahyllyni sisältöä. Ja vielä tämän päälle sain ihania Marimekon Siirtolapuutarha-tarjoiluastioita, joita minulla nyt on muutamia. 

...Sekä paljon muuta. Toivottavasti muidenkin joulut olivat yhtä antoisia :) Palataan ruokailujen merkeissä vuonna 2014!

Kesäkeittiö ja tältä sen kuuluu näyttää

Loman loppumisen johdosta on vielä hyvä muistella mennyttä kesää (tai ainakin lomaa). Meidän kesäkeittiö rakentuu mökkirannan kivestä, muutamasta tiilestä, grillihiilistä tai polttopuista sekä varastosta löydetystä muurikasta. Hyvää loppukesää kaikille!

Tessa 2v.

Sunnuntaina vietettiin tytön 2-vee synttäreitä. Täytyy sanoa, että loma laiskistuttaa, sillä en edes liinaa pöytään jaksanut silittää. Tarjottavaakin oli edellisvuoteen verrattuna vähän, mutta kaikki olivat sentään uusia juttuja. Ohjeita päivittelen tänne sitä mukaan kun kerkeän.

Tarjolla oli tuoreita mansikoita ja kirsikoita, pizzapiirasta, porkkanakakkua, tuulihattuja kasvis- ja lohitäytteellä, auto- ja kosmonauttikeksejä sekä domino-daimpiirasta.

Yleiskatsaus

Joskus on ihan hauska tutkia bloginsa tilastoja, kun joten kuten on oppinut niitäkin käyttämään. 

• Yleiskatsauksen mukaan meillä on ollut 542 katselua marraskuussa -08. Sehän on hauskaa, mutta kun blogi on aloittanut toimintansa maaliskuussa -10. Juuri ennen blogin alkua katselut ovat romahtaneet 234 kertaan.
•  Olen erehdyksissä aikanaan kritisoinut ohjelmaa "Neljän tähden illallinen", joka yhä tänä päivänä toimii blogini vetonaulana 521 katselulla. 
• Tässä kuussa joku on etsinyt "nakit ja muusi"-reseptiä. Tässä tämmöinen nopea: keitä tai paista nakit, tee perunamuusi. Nauti!
• Joku on etsinyt myös "kete reseptiä". Tähän minulla ei kyllä tyhjentävää vastausta ole, vaikka kova Putousfani olenkin, en minäkään tiedä mikä hitto on "kete resepti". 
• Palmusunnuntai vetää tällä hetkellä ihan mukavasti kävijöitä, mutta eniten tämän viikon hauista kiinnostaisi tuo "vakinainen työpaikka piirakka". Onko sellaista olemassa? (Kyllä ei ole.)
• Jaksan myös ihmetellä saako joku Malesiasta jotain blogistamme irti?!

Jotenkin on nyt tökkinyt tämä bloggaaminen, vanha alkaa kyllästyttää. Mielessä ei kuitenkaan pyöri bloggauksen lopettaminen vaan blogin täydellinen uudistaminen.. Hmm, saas nährä. 

Tessa 1v.

Tytön 1-vee synttäreitähän tuli juhlittua jo kesällä, mutta päivittämään pääsen ko. tapahtumaa vasta nyt. Ja nythän tuo ryökäle on jo 1 v 4 kk, kävellä viipottaa kovaa vauhtia eikä malta pysyä hetkeäkään yhdessä paikassa. Vaikka on kivaa seurata toisen kehittymistä ja jokapäiväistä uuden oppimista, kaipaan kovasti vuodentakaista aikaa, kun Tessa oli vain pieni sylissä makaava möllykkä. No, ehkä vielä joskus ;)

Mutta juhliin. Tarjottavaahan taas oli, osa vanhoja tuttuja, osa uusia juttuja. 

Tarjolla oli vaahtokarkkeja, lihavoileipäkakkua, daim-suklaapikkuleipiä, nöttösiä, rusinoita, jogurttikakkua, tonnikala-parsakaali-fetapiirakkaa, tuoreita mansikoita, jäätelöä ja täytekakkua.

Lihavoileipäkakku on vanha tuttu, jonka löydät täältä blogista. Tonnikala-paskakaali-fetapiirakan, nöttösten sekä Daim-suklaapikkuleipien ohjeet olen napannut Jonnan keittiöstä. Jogurttikakku taasen on Kyökkipiika Katilta. Ihanan täytekakun on taas tehnyt ystäväni Minttu, johon on ikuistettu tytön rakkaakin rakkaampi uniriepu. 

Kesäloma

Pekoni ja porkkana on ollut epävirallisella kesälomalla, porkkana ei! Normaaliin päivärytmiin palataan any day now. 

Tessa Olivialle

Meillä vietettiin pienen tulokkaan nimiäisiä lauantaina 13.8, jonne sitten kauhealla vauhdilla perjantai-iltana ja lauantaiaamuna koitin väkertää tarjottavia. Keksit ja kuivakakun sain onneksi tehtyä jo aiemmin sillä viikolla, mutta kyllä hommaa kuitenkin riitti. Leipominen on yllättävän vaikeaa kun on sellainen alta kaksikuukautinen koko ajan vieressä :) Kaikki tuli kuitenkin tehtyä ajallaan ja kehut olivat sen mukaisia, että taisi kaikki kelvata. Eikä kyllä mistään jäänyt kuin pienet röippeet jäljelle. Ainoa miinus, että omasta kamerasta loppui patterit juuri Aatamin aikaan, enkä siis saanut kaikista napattua kunnollista kuvaa. Joistakin yritin napsia illalla vielä kuvia, kun Pekoni kävi hakemassa lisää pattereita, mutta ne nyt on sellaisia jämäkuvia, joiden katseleminen ei houkuttele ketään kokeilemaan. 

Vasemmalta lähtien Fantasiapikkuleivät, Tiikerikakku, Vadelmakakku, Vaahtokarkkeja, Välimeren vihannesjuustopiiras sekä Lihavoileipäkakku

Itse juhlista jäi kuitenkin kivoja muistoja ja kummitkin valittiin, vaikkei sitä kirkonkirjoissa kuulutetakaan :) Niin, ja tytöstä tuli siis Tessa Olivia, mikä varmaan jo otsakkeesta kävi selväksi. Tessaan päädyimme jo raskausaikana, sillä se oli yksi niistä harvoista nimistä joista molemmat pidimme todella paljon ja Olivian valitsimme, koska Pekoni on nimiltään T.O, joten koska tyttö oli jo T niin miksei sitten myös O?! :D Järjenjuoksumme on käsittämättömän upeaa ;D