Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste naudanliharuoat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naudanliharuoat. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Liha-porkkanastroganoff

Vaikka etikkakurkut perinteiseen stroganoffiin kuuluvatkin, ei tämä porkkanaversiokaan ole hassumpi. 

6 annosta

600 g naudan sisäpaistia (tai ulkofileetä)
 3 rkl juoksevaa margariinia
2 rkl vehnäjauhoja
1 sipuli
400 g porkkanoita
n. 4 dl pannun huuhdelientä
 3 rkl tomaattisosetta
½ - 1 dl maustekurkun lientä
1 tl suolaa
60 g smetanaa

Leikkaa liha poikkisyin n. 1½ cm viipaleiksi ja edelleen kuutioiksi. Ruskista lihakuutiot pannulla useassa erässä. Ripottele pariin pannulliseen vehnäjauhoja ja sekoita, kunnes jauhot ruskistuvat mutta eivät pala. Lisää pannulle vettä ja sekoita tasaiseksi kiehauttaen ja kaada kattilaan. Huuhtele pannu paistokertojen välillä ja kaada liemi kattilaan. Kuullota silputtu sipuli ja lisää kattilaan. Mausta tomaattipyreellä, maustekurkun liemellä ja suolalla. Kuutioi kuoritut porkkanat ja lisää joukkoon. Kypsennä stroganoffia miedolla lämmöllä kannen alla n. 1 tunti, kunnes liha on mureaa. Sekoita lopuksi joukkoon kerma. 

+
Tarjoa lisäksi pieniksi kuutioiksi leikattuja maustekurkkuja ja etikkapunajuuria. 
Tarjoa perunasoseen, keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa. 


Lähde: Pirkka 

torstai 5. heinäkuuta 2018

Palapaisti

Perinteinen palapaisti vaatii hieman vaivaa ja odottelua, mutta on se vaan niin hyvää, että se on kaiken vaivan arvoista. Kermaa ei ole välttämätön käyttää, mutta kyllähän se tekee tästä vielä hitusen parempaa.
 
5 annosta
 
700 - 800 g naudanpaistia
1 iso sipuli
2 rkl öljyä
3 rkl vehnäjauhoja
5 dl vettä
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
1 laakerinlehti
2 rkl tomaattipyreetä
1 tl timjamia
(½ dl kuohukermaa)
 
Ota liha huoneenlämpöön n. tunti ennen ruoanvalmistusta. Leikkaa paisti kuutioiksi ja kuorittu sipuli karkeiksi lohkoiksi. Ruskista lihat öljyssä paistinpannulla muutamassa erässä ja kumoa ne pataan. Huuhdo pannua paistokertojen välillä vedellä ja kaada liemi talteen. Kuullota lopuksi sipulit ja lisää pataan. Ripottele lihojen päälle vehnäjauhot ja sekoita. Lisää pannun huuhdeliemi ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta miedolla lämmöllä n. tunti, kunnes lihat ovat mureita. Tarkista maku ja pyöristä halutessasi kermalla. 
 
+
Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa. 
 

Lähde: Maku-lehti

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Gulassi

Olen useaan otteeseen myöntänyt syöväni oikeastaan mitä vain missä on smetanaa ja samoin tuntuu tekevän muukin revohka meidän perheessä. Tämä uunipata ei ole siihen mikään poikkeus, vaan oikeastaan erittäin maukas ja hyvä ruoka, joka tämäkin on yksi meidän perheen suosikkeja. Tosin, meillä tosiaan suosikiksi pääsee melkein sillä, että ruokaan on upotettu purkillinen sitä smetanaa :)


4 annosta

600 - 700 g naudan ulko- tai sisäpaistia
1 sipuli
3 - 4 valkosipulinkynttä
1 suippopaprika
3 tomaattia
3 - 4 rkl voita
2 rkl tomaattipyreetä
1 rkl paprikajauhetta
4 dl vettä
120 g smetanaa
100 g paprika-chilituorejuustoa

Ota liha huoneenlämpöön n. ½ tuntia ennen ruoanvalmistusta, jotta se ehtii lämmetä ennen kypsennystä. Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Halkaise suippopaprika, poista siemenet ja valkoiset siemenkalvot ja suikaloi paprika. Kuutioi tomaatit. Kuumenna voi valurautapadassa. Lisää lihapalat ja ruskista. Lisää joukkoon sipulit ja valkosipulin kynnet. Paista 3 - 4 min, kunnes ne ovat kullanruskeita. Lisää joukkoon tomaattipyree, paprikajauhe, suippopaprikat ja tomaatit mehuineen. Paista n. 5 min. Lisää joukkoon vesi. Mausta suolalla. Anna muhia liedellä miedolla lämmöllä tai 170-asteisessa uunissa n. 40 min. Lisää padan joukkoon smetana ja tuorejuusto. Jatka kypsentämistä vielä n. 10 min. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. 

 

Lähde: Valio 

maanantai 17. helmikuuta 2014

Punajuuri-lihapata

Viimeisimmässä Yhteishyvän ruokaliitteessä oli ihanalta kuulostavan punajuuri-lihapadan ohje, jota päätin ensitöikseni testata, olenhan kova punajuuren ystävä eikä Pekonikaan mausta valita. Pata tehdään melkeinpä perinteiseen karjalanpaistityyliin, lisätään vain juurekset. Tiettyjä eroavaisuuksia kuitenkin on. 



Itse paistan perinteisen karjalanpaistin korkeassa lämpötilassa, vaikka kaikki ohjeet neuvovatkin hauduttamaan sitä matalalla lämmöllä pitkään. Tässä ohjeessa paistolämpötila on alhainen, mutta niin oli myös ohjeistettu paistoaika. 2 tunnin kohdalla naudanpalat jurskahtelivat vielä ikävästi hampaisiin eivätkä juureksetkaan olleet minun makuuni vielä tarpeeksi pehmenneet. Laitoin padan takaisin uuniin ja pidin sitä siellä yhteensä melkein neljä tuntia, jossa ajassa lihat olivat kunnolla kypsiä ja juurekset kunnolla pehmeitä. Suosittelen pidentämään uunissaoloaikaa, mutta jos tahdot juureksiin purutuntumaa, lisää ne vasta puolessa välissä pataan. 

Toisekseen lientä oli lopulta aivan liikaa. Senkin suhteen teen seuraavalla kerralla muutoksia ja laitan liemen karjalanpaistityyliin - niin että lihat ja juurekset juuri ja juuri peittyvät. Kehoitan myös lisäämään hieman lisää suolaa sekä pippuria. Siis pienillä muutoksilla kenties seuraavalla kerralla saadaan punajuuren ystävälle oiva lihapata. Kirjoitan nyt reseptin kuitenkin alkuperäisellä ohjeella.

 

4 annosta

600 g karjalanpaistilihaa
1 rkl öljyä
1 sipuli
3 punajuurta
1 porkkana
pala lanttua
1 tl suolaa
1/4 tl rouhittua mustapippuria
1 tl rosmariinia
2 rkl hunajaa
kiehuvaa vettä

Ruskista lihat kahdessa erässä pannulla ja siirrä ne pataan. Kuori ja paloittele sipuli, punajuuret, porkkana ja lanttu. Lisää ne pataan mausteiden kanssa. Sekoita ainekset. Kaada päälle kiehuvaa vettä niin, että ainekset peittyvät. Kypsennä 150-asteisessa uunissa 1 ½ - 2 tunnin ajan. 

 

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Rostockin lihapata


Tämä on viime syksyn kylmien iltojen lämpimiä lihapatoja. Itse pidän kovasti venäläisestä ruoasta (vaikka tällä kertaa Rostock kai Saksassa onkin) ja syön likimain kaikkea mikä on smetanalla terästettyä, eikä kyllä muukaan perhe valittanut. Ohjeen olen napannut Maku-lehden nettisivuilta sellaisena aikana, kun metsästin painonpudotusurakan tiimellyksessä reseptejä alle 150 kcal/100 g, tässä kaloreita 100 g kohden on 110. Karppaavatkin voivat olla innoissaan, 100 g hiilareita on 1 g ja annoksessa 2.8 g. Eiköhän tämän minun käsityksen mukaan voi luokitella vähäkaloriseksi sekä vähähiilariseksi, asiantuntijat kommentoikoot eriäviä mielipiteitä. 

4 annosta

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
500 g naudanpaistia (kuutioituna)
1 rkl rypsiöljyä
3 dl vettä
1 laakerinlehti
1 tl suolaa
2 dl kastikepohjaa (demi-glace)
1 rkl lihafondia
125 g smetanaa
100 g maustekurkkuja
3 rkl tuoretta tilliä (hienonnettuna)

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Ruskista lihakuutiot pannulla öljyssä kahdessa erässä. Lisää lopuksi sipulit ja anna kuullottua. Kumoa ainekset pieneen pataan. Kaada pannulle lopuksi vesi, kiehauta ja kaada pataan. Lisää laakerinlehti ja suola. Hauduta miedolla lämmöllä kannen alla n. tunti. Tarkista lihojen mureus. Lisää kastikepohja ja fonki. Kuumenna, mutta älä keitä. Liuota lihapadan joukkoon smetana. Lisää kuutioitu maustekurkku ja tilli juuri ennen tarjoilua. 

tiistai 6. elokuuta 2013

Gulassikeitto

Hernekeitto on lempikeittoni, mutta tämä on kyllä hyvä haastaja. Mikä tahansa mihin laitetaan smetanaa on vaan NIIN hyvää! Teen tätä keittoa oikeastaan aina, kun löydän tarjousnautaa. Kannattaa kokeilla!


1 sipuli suikaleina
n. 500 g naudanlihaa suikaleina
2 rkl voita
6 - 8 perunaa suikaleina
1 l vettä
2 lihaliemikuutiota
2 valkosipulin kynttä
3 rkl tomaattipyreetä
1 ½ tl oreganoa
1/4 tl mustapippuria
½ tl tabascoa
1 tl paprikajauhetta
½ tl suolaa
1 punainen paprika suikaloituna
1,2 dl smetanaa

KORISTEEKSI:
hienonnettua persiljaa

Ruskista sipuli- ja lihasuikaleet kevyesti voissa. Lisää perunasuikaleet, vesi, liemikuutiot, mausteet ja paprikasuikaleet. Keitä kunnes perunat ovat kypsiä. Lisää smetana. Anna kiehahtaa. Ripottele pinnalle runsaasti persiljaa.

perjantai 25. tammikuuta 2013

Stroganoff

Venäjä on kerennyt tänä vuonna tuottaa minulle jo ihastumista ja vihastumista. Vai meneekö se amerikkalaisten piikkiin, jos ei tykkää uusimmasta Anna Karenina-filmatisoinnista? Niin, eihän se Tolstoin vika ole, että hänen hieno tarinansa onnistutaan esittämään niin surkeasti. Onneksi se ihastuminen kuitenkin peittoaa vihastumisen moneen kertaan, eikä sitä vihastumista tarvitse kokea uudestaan. Tätä Hellapoliisilta lainattua ihastusta olen kuitenkin kerennyt tänä vuonna jo kokkaamaan kahdesti. Vanha tuttu, jota ei jostain syystä ole tullut aikoihin laitettua. Ah, hyvää!

4 annosta

25 g voita tai margariinia
1 iso sipuli
500 - 600 g naudan paahto- tai sisäpaistia tai ulkofileetä
suolaa
mustapippuria myllystä
8 dl vettä
70 g tomaattipyreetä
1 dl vehnäjauhoja + 1 ½ dl vettä
100 g maustekurkkua suikaleina
60 g smetanaa

Ota liha huoneenlämpöön 30 - 60 min ennen valmistusta. Poista lihasta kalvot ja leikkaa poikkisyin suikaleiksi. Silppua sipuli. Kuumenna rasva kattilassa ja käristä sipulisilppu. Lisää lihasuikaleet ja paista niihin väri. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää vesi ja tomaattipyree. Anna kiehua hiljalleen kannen alla n. 10 min. Suurusta veteen sekoitetuilla vehnäjauhoilla. Lisää suikaloidut maustekurkut (itse käytin valmiiksi kuutioituja) ja anna kastikkeen kiehua vielä kymmenisen min. Sekoita lopuksi joukkoon smetana ja kuumenna ruoka. Tarjoa kuohkean perunasoseen kanssa. 


Elämä noin muutenkin on ollut aika Ah! Viime vuoden lopulla onnistuin nappaamaan vakituisen työpaikan (miten, se on yhtä kysymysmerkkiä), ostimme asunnon ja joulun aikaan kantelimme muuttokuormia. Ah vakituinen työpaikka, ah oma takka, ah enemmän neliöitä ja ah minun jouluksi pyytämäni paistinpannu ja lahjaksi saamani kolme. Ah, että on paistinpannuja loppuelämäksi. Ja ah tätä ruokaa ja venäläistä ruokaa ylipäänsä. Ja ah alkuperäistä Anna Kareninaa.

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Liharuukku

Laskettu aika tuli ja meni ja kärsivällisyys alkaa olla aika koetuksella. Onneksi kuitenkin helteet herkesivät, olo on sentään jollakin lailla inhimillinen. 

Tämän liharuukun ohjeen bongasin joskus jostain Yhteishyvä-lehden ruokaliitteestä ja testattua tätäkin tuli jo viime kuun puolella. Itse suosin vaivattomia arkiruokia, sillä harvoin on aikaa panostaa ja tämä oli kyllä helppo ja maistuva ruoka, josta Pekonikin tykkäsi. Tosin se tykkää mistä tahansa, missä on lihaa :)

6 annosta

800 g naudan paistisuikaleita
1 rkl margariinia + öljyä
1 sipuli
1 tl suolaa
100 g mustapippurituorejuustoa
3 dl vettä
2 dl ruokakermaa
2 rkl soijakastiketta

Kuori ja hienonna sipuli. Kuumenna pannu hyvin kuumaksi. Ruskista lihat margariini-öljyseoksessa kahdessa erässä. Siirrä ensimmäinen erä pataan. Lisää loppujen ruskistuneiden lihojen joukkoon sipuli ja anna hetken aikaa pehmetä. Murenna pannulle juusto ja lisää vesi. Kääntele, kunnes juusto on sulanut. Valuta lihaseos pataan. Anna hautua 175 asteessa tunnin ajan. Lisää kerma ja soijakastike ja sekoita. Anna hautua vielä n. 15 min. Tarjoa ruukun kanssa perunoita. 

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Merimiespata

Seuraava ruoka on ehdottomasti oluen ystäville. Pekoni on sellainen, minä en, mutta päätin karaistaa itseni ja kokeilla. Ehkä se olut ei sittenkään maistuisi niin pahalle, kun se on ensin ollut reippaan tunnin uunissa. Te jotka ette juo olutta, uskokaa minua: kyllä se maistui. Aivan yhtä pahalle. Ja oluen maku oli tarttunut lihoista perunaviipaleihin asti. Te taas jotka juotte olutta, uskokaa pekonia: tätä ruokaa kannattaa kokeilla. Minun olutkulttuurini jäi kuitenkin tähän ruokaan ja seuraavan kerran teen sen lihaliemeen.



4 annosta

500 g naudan sisäpaistia
2 - 3 sipulia
1 kg kiinteita perunoita
2 - 3 rkl öljyä
suolaa
15 maustepippuria
2 laakerinlehteä
3 - 4 dl pannun huuhdelientä
pieni pullo olutta

Leikkaa naudanpaisti ohuiksi viipaleiksi. Viipaloi myös kuoritut sipulit ja perunat. Ruskista lihaviipaleet molemmin puolin. Siirrä viipaleet syrjään. Ruskista sipulit ja siirrä ne myös syrjään. Huuhdo pannu ruskistamiskertojen välillä ja ota liemi talteen. Lado ainekset pataan kerroksittain niin, että pohjalle ja päälle tulee perunakerros. Ripottele väliin suolaa, lisää pippurit ja laakerinlehdet. Kaada pataan pannun huuhdeliemi ja olut. Jos et pidä oluesta, voit tosiaan laittaa pataan saman verran lihalientä. Hauduta uunissa 200 asteessa n. 1 t 15 min, kunnes liha ja perunat ovat kypsiä. Koska nestettä on perunoiden ja lihan määrään verrattuna suhteellisen vähän, käy sekoittamassa pataa useammin kuin minä sekoitin, jotta pinta ei kärähdä niin kuin minulla :)

Hieman tosiaan kärvähti ;) Kuva ei siis mairittelevin, mutta kannattaa silti kokeilla!

Pata sopii mainiosti pimeneviin syysiltoihin, kun mieli halajaa jotain kotoisaa ja lämmintä :)

Lähde: Pirkka

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Karjalanpaisti

Mummo oli perikarjalainen mamma. Hän oli aikanaan lähtenyt karjalasta, mennyt takaisin ja sitten taas lähtenyt uudelleen. Hänen mielestään "ryssä oli ryssä vaikka voissa paistaisi" ja ainoa oikea tapa sanoa minä oli mie. Hän puhui karjalasta vielä viimeisinä päivinäänkin kuin se olisi ollut jokin maanpäällinen paratiisi. Siitä en tiedä, mutta ruoka on hyvää.

Mummo kuoli kun olin kahdeksantoista. Jos hän eläisi nyt, pyytäisin häneltä hyvän karjalanpiirakkareseptin. Vastineeksi saisin ohjeen kakkaroihin. Kakkaroiden lisukkeena olisi ohje yltiöhyvään karjalanpaistiin, sillä perikarjalaiseen tyyliin kakkarat syötiin karjalanpaistin kanssa sekä toisinpäin - ei siihen mitään perunoita tarvita. Kakkarareseptiä kokeilisin, mutta karjalanpaistin kanssa tarjoisin silti aina perunoita - mie olen sentään ihan vaan keskisuomalainen.

Keski-Suomi on niin keskeisellä paikalla kaikkea, että ehkä olemme vain imeneet kulttuurivaikutteita muista maakunnista ja väitämme niitä sitten omiksemme. Ihmisistä puhutaan, että se on perinteinen "karjalainen" tai "pohjanmaalainen", jopa Helsinki ja Turku ovat saaneet omat statuksensa. Kukaan ei kuitenkaan koskaan sano, että "se on niin keskisuomalainen että"! Ei kai me keskisuomalaiset sitten olla oikein yhtään mitään. Ja koska emme oikein ole yhtään mitään, eikä meillä ole mitään todella tärkeää ja yhteistä (paitsi Matti Nykänen), on vaikea ymmärtää, että joku rakastaa maakuntaansa niin paljon, että suuttuu, jos joku julkeaa kutsua karjalanpiirakoita vain karjalanpiirakoiksi. Voi kakkara sentään!

Karjalanpaistia laittaessa tulee kuitenkin aina mummo ja mummon karjala mieleen. Ja ehkä vähän myös se voissa paistettu ryssä :)


Perinteinen karjalanpaisti on yksi helpoimpia ruokia - se on iisi tehdä, sitä voi tarjota missä vain häistä arkeen ja hautajaisiin ja harvasta löytyy lihaa syövä ihminen, joka ei siitä pitäisi. Lisäksi paisti on aika vaikea sössiä, joten jos meille tulee vieraita, tarjoan lähes aina karjalanpaistia. Sen kanssa on vaikea mennä vikaan. Parhaan paistin saa ostamalla erikseen possun ja naudan lihat kaupan itse viipaloimina, mutta Atrian karjalanpaistilihat ovat myös hyviä. Tässä kohdin ei kannata säästää, sillä muut kokeilemani halvemmat lihat ovat olleet aivan kauheita - maksan mieluummin vähän enemmän, jotta saan maukkaita ja laadukkaita lihoja. Lihat ovat aika isoja klönttejä, mutta itse en ole koskaan niitä lähtenyt pienentämään.



700 g karjalanpaistilihaa
suolaa
1 iso sipuli
kokonaisia mustapippureita
kokonaisia maustepippureita
vettä

Elikkä laita lihat uunipataan ja mausta ne suolalla. Kääntele lihoja ja lisää suolaa, jotta saat suolan levittymään tasaisesti. Lohko sipulit isoiksi paloiksi ja heitä sekaan. Mausta paisti kokonaisilla musta- ja maustepippureilla. Itse olen laittanut niitä aina summanmutikassa, mutta noin kymmenen kumpaakin lajia. Peitä lihat ja sipulit vedellä niin, että ne juuri ja juuri peittyvät. Laita paisti uuniin 250 asteeseen kahdeksi tunniksi. Tarpeeksi korkealla lämpötilalla saat lihoihin väriä (paistin voi myös tehdä 200 asteessa reilun kaksi tuntia, jolloin lihat eivät ruskistu, mutta paisti on kyllä kypsää). Kääntele paistia välillä, jotta lihat ruskistuvat tasaisesti. Pidä vesiraja koko ajan niin, että se juuri ja juuri peittää lihat. Vettä joutuu siis lisäilemään kypsentämisen aikana jonkun verran. Tarjoa lisäksi keitettyjä perunoita - tai sitten niitä kakkaroita.