Helppo mansikka-suklaatäytekakku

Ainoa valonpilkahdus viime viikossa oli se, että pekonin puolitoistavuotta kestänyt työnohessa suoritettu jatkokoulutus tuli viimein päätepisteeseen ja hän sai tutkintopaperit käteen. Lisäkoulutus meinaa lisääntyneitä tehtävänkuvia, toivottavasti myös lisää palkkaa - mutta myös kiireisempiä, pidempiä työpäiviä. Toisaalta, miksi kotona ollakaan kerta minun seuraava lomani on siellä marraskuussa. 

Valmistumistilaisuus oli keskiviikkona ja pekoni keksi puoli yhdeksältä illalla, että "ehkä sää sittenkin voisit leipoa kakun huomiseksi töihin". Minä kirosin syvään seuraavan päivän aamuvuoroani, vähäisiä yöunia ja muutenkin vellovaa kevätväsymystä - en minä halua enää leipoa en halua en - ja leivoin sitten sen kakun. Sen verran laistoin kuitenkin, että passitin pekonin kauppaan ja tuliaisina hän toi valmispohjan. Jokatapauksessa vatkailin kermaa yhdeltätoista illalla ja heräsin viideltä aamulla kuorruttamaan kakkua. Jos näillä ei pian hankita Vuoden vaimo-titteliä niin ei sitten millään!

1 täytekakkupohja

KOSTUTUS:

2 dl appelsiinitäysmehua

TÄYTE/KUORRUTUS:

4 dl vispikermaa

500 g maitorahkaa

3/4 dl sokeria

3 tl vanilliinisokeria

300 g mansikoita murskattuna

200 g maitosuklaata

KORISTELU:

200 g mansikoita

Kokoa kakku suoraan tarjoiluvadille. Kostuta kakkulevyt appelsiinitäysmehulla. Vaahdota kerma ja sekoita vaahto rahkan joukkoon. Mausta seos sokerilla ja vanilliinisokerilla. Levitä pohjalevylle murskattuja mansikoita ja rahkatäytettä. Pane päälle kakkulevy ja täytä samoin kuin ensimmäinen väli. Nosta päällimmäiseksi viimeinen kakkulevy ja kostuta sitä vielä pinnalta. Sulata maitosuklaa vesihauteessa ja sekoita se lopun rahkaseoksen joukkoon. Rahkaseosta pitäisi jäädä kuorrutukseen noin kolmasosa.  Päällystä kakku lopulla rahkaseoksella. Koristele kakku viipaloiduilla mansikoilla. Parhailta kakussa maistuvat tuoreet mansikat, mutta elintarvikealan lakon vuoksi en löytänyt kaupasta kuin pakastealtaan tarjonnan. 

Kiire yllätti koristelijan ;D

Kun kakkua oli tuhoamassa kymmenisen kappaletta raavaita miehiä, se oli kuulemma kadonnut varttitunnissa. Aamulla kakkua koristellessani ja iltapäivällä töistä lähtiessäni huomasin, että se varttitunti olisi tehnyt poikaa kun sen olisi saanut ynnätä yöuniini.