Paholaisen piirakka

Joku kirjoitti jossain, että tämä nyt on nähty jo vaikka missä blogissa, mutta että tekipä kuitenkin. Minä taas ajattelen, että jos jokin on nähty jo vaikka missä blogissa, sen täytyy tarkoittaa sitä, että kaikki ovat tykänneet, joten teen sitä todellakin. Joten tämä postaus ei tarjoa mitään uutta, sillä tämä nyt on nähty jo vaikka missä blogissa, mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin. Meidän blogissa tätä ei ole vielä ainakaan nähty. 

Kaikki kehuivat tätä hyväksi. Noo, en minä nyt niin tiedä. Kyllähän tämän napaansa veteli, mutta kenties Marianne-karkit eivät ole koskaan olleet niitä minun suurimpia lemppareitani. Ehkä nämä pitäisi syödä niinkuin ihana pikku Miina teki käydessään äitinsä kanssa meillä kylässä: palanen vaan käteen ja nuolemaan pelkkää kuorrutetta!

uunipellillinen

POHJA:

5 dl vehnäjauhoja

4 3/4 dl sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl suolaa

1 dl kaakaojauhetta

50 g margariinia

2 ½ dl vettä

3 munaa

KUORRUTUS:

500 g tomusokeria

70 g margariinia

4 rkl maitoa

2 tl vaniljasokeria

PÄÄLLE:

mariannecrushia

Sekoita pohjan kuivat aineet. Lisää sekaan sulatettu margariini ja vesi. Vatkaa 2 min. Lisää munat ja vatkaa vielä 2 min. Levitä pellille leivinpaperin päälle mariannecrushia. Valuta päälle taikina ja paista 200 asteessa n. 20 min. Valmista kuorrutus: Sekoita sulatettu margariini ja muut aineet. Levitä jäähtyneelle pohjalle. Ripottele pinnalle reilusti mariannecrushia. 

Täytyy sanoa, että piirakan nimi on myöskin aivan hazardi, sillä tämä ei ole paholaista nähnytkään! Mutta loppujen lopuksi, murentakaan ei kyllä yli jäänyt! 

Nyt jatkan viikon ainokaisen vapaapäivän viettoa ja pakenen takaisin vällyjen väliin. Lauantaina kävimme katsastamassa mutsin kanssa Prinsessa-elokuvan (ostin liput netistä, johon rävähti yhtäkkiä teksti "tämä on Finnkinon yllätyshinta, osta liput 3 €/kpl - ei haitannut :D) ja sunnuntai-maanantain matkustin koulupäivän takia taas 600 km junalla, jonka ajan kuvittelin saavani nukkua, mutta teinilauma päätti toisin - ensin laulettiin maan korvessa ja sen jälkeen alettiin pelata lentopalloa! Minun päähäni pallo ei lentänyt, mutta viereisen herran nupista se kimposi kertaalleen! Joten olen mielestäni leponi ansainnut ;D

  Lähde: Pöytä kahdeksalle-blogista.